Lyhyt yhteenveto tutkimussuunnitelmasta

Tutkimus:    

A STUDY OF EFFICACY AND SAFETY OF LONG-ACTING LOW DOSE ROPEGINTERFERON IN PATIENTS WITH CHRONIC MYELOID LEUKEMIA TREATED WITH BOSUTINIB FROM DIAGNOSIS:  A RANDOMIZED PROSPECTIVE TRIAL

Satunnaistettu, etenevä KML:n ensilinjan lääkehoitotutkimus: Lääkeaineen tehoa ja turvallisuutta mittaava tutkimus, jossa pieniannoksinen ropeginterferoni lisätään bosutinibihoitoon hiljattain diagnosoitua, kroonisessa vaiheessa olevaa kroonista myelooista leukemiaa sairastavilla potilailla.

 

                      Tutkimuksen koodi:                               BosuPeg

                      Tutkimuksen EudraCT- numero:          2018-001044-54

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on pahanlaatuinen verisairaus, jonka syntymekanismi tunnetaan hyvin tarkkaan. Sairaudelle tyypillisenä muutoksena todetaan valtaosalla potilaista kromosomien 9 ja 22 välinen translokaatio, jonka seurauksena kromosomissa 9 oleva Bcr- geeni ja kromosomin 22 pitkässä haarassa oleva proto-onkogeeni Abl muodostavat sairaudelle tyypillisen fuusiogeenin. Tämä geeni tuottaa BCR-ABL- onkoproteiinia, jonka tyrosiinikinaasiaktiivisuus aiheuttaa näiden leukeemisten kantasolujen jakautumisaktiviteetin huomattavan kasvun.

Tämän perustavaa laatua olevan havainnon pohjalta onnistuttiin kehittämään kyseisen proteiinin vaikutuksen estäviä lääkkeitä, tyrosiinikinaasin estäjiä (TKE, imatinibi, nilotinibi, dasatinibi, bosutinibi, ponatinibi), jotka ovat mullistaneet KML:n hoidon. Käytännössä kaikille uusille kroonisen vaiheen potilaille käynnistetään TKE- hoito, joka on lähtökohtaisesti pysyvä. KML todetaan Suomessa 0.9/100 000 henkilöllä vuosittain eli uusia potilaita on vuosittain 40-45. Nykyisellään imatinibin rinnakkaisvalmisteiden myötä lääkityksen vuosikustannuksen haitari on 4000- 83 700 €/v.

TKE- hoidolla >90%:lla potilaista ennuste paranee niin, että KML:n ei katsota enää lyhentävän odotettavissa olevaa elinikää. Hoidon ansiosta osalla potilaista merkit KML-taudista katoavat täysin, eikä leukemiasoluja pystytä havaitsemaan edes herkissä laboratoriotutkimuksissa (PCR) tai tautimäärä on hyvin vähäinen ennusteen kannalta riittävään tasoon verrattuna. Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin puolella näistä erinomaisen vasteen saavuttavista potilaista tautimäärä ei merkittävästi nouse, vaikka lääkehoito lopetettaisiin. Tauotuksen mahdollistavan vasteen saavuttaa KML-potilaista pitkällä aikavälillä 40-50%. Kaikista KML-potilaista siis 20-25% voisi 4-5 vuoden TKE-hoidon jälkeen mahdollisesti jatkaa seurannassa ilman lisähoitoa. Vastaavasti 75-80% potilaista tarvitsee TKE-lääkitystä pysyvästi altistuen ainakin elämänlaadullisesti harmillisille haittavaikutuksille. Tämä on motivoinut tutkijoita löytämään uusia hoitomuotoja, jotka voisivat mahdollisesti kasvattaa lääkkeen tauottamiseen kykenevien potilaiden osuutta. Ajatuksena on, että sairauden kontrollointiin ilman lääkitystä tarvitaan potilaan oman immuunijärjestelmän aktivoitumista. Sairautta ei TKE-hoidolla saada kokonaan hävitettyä mutta osalla potilaista on siis kehittynyt sairautta hillitsevä ominaisuus. Interferoni-alfa-hoitoa (IFN) käytettiin KML-taudin hoidossa ennen TKE-lääkityksen aikakautta. Myös IFN-lääkitys voi aikaansaada immuunijärjestelmän aktivoitumista vastaavalla tavalla ja osa potilaista on kyennyt vastaavasti lopettamaan IFN-lääkityksen ilman taudin uusiutumista. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että pegyloidun interferonialfan lääkkeen yhdistäminen imatinibi-, nilotinibi- tai dasatinibihoitoon edesauttaa paremman hoitovasteen saamisessa. Yhdistelmähoidon on todettu lisäävän niiden potilaiden määrää, joilla taudin tunnusmerkkejä ei enää havaita. Näin ollen on mahdollista, että interferonilääkkeen yhdistäminen TKE-lääkitykseen lisää niiden potilaiden määrää, joilta tulevaisuudessa pystyttäisiin lääkitys kokonaan lopettamaan.

Tutkimuksen tavoitteet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää pitkävaikutteinen IFN-hoito (RoPEG-IFN, Besremi®) tehokkaaseen TKE-lääkitykseen (bosutinibi, Bosulif®). Yhdistelmähoitoa verrataan pelkkään bosutinibihoitoon.  Hypoteesina on, että yhdistelmähoito lisää niiden potilaiden määrää, joilla päästän tauotuskokeiluun riittävän hyvän hoitovasteen ansiosta. Bosutinibi on osoitettu imatinibia tehokkaammaksi TKE-lääkkeeksi arvioitaessa hoitovasteen syvyyttä. Lisäksi tarkoituksena on tutkia niiden vaikutusta leukemiakantasoluihin ja immuunipuolustusjärjestelmään. 

Tutkimuksen kulku

Tutkimukseen otetaan mukaan vastadiagnosoituja KML-potilaita, joilla ei ole aloitettu vielä muuta TKE-hoitoa KML:an. Mikäli tutkimuksen sisäänottokriteerit täyttyvät, tutkimuslääkitys bosutibilla aloitetaan 200 mg kerran vuorokaudessa annosteltuna. Annostusta nostetaan 1-2 viikon välein siedon mukaan tasolle 400mgx1. Siedettyä annostasoa käytetään 3kk, jonka jälkeen hoitoon lisätään pieniannoksinen (50ug/ 2 viikkoa) ropegyloitu IFNalfa2b puolelle tutkittavista. Yhdistelmähoitoa käytetään 21kk ajan, jonka jälkeen jatketaan pelkällä bosutinibilla. 48 kuukauden kokonaishoidon jälkeen edetään tauotuskokeiluun tutkittavilla, joiden hoitovaste on riittävä. Tutkimus kestää lääkkeettömän seurannan vaihe mukaan luettuna yhteensä yksittäisellä tutkittavalla maksimissaan 84kk ajan.

 

 

 

 

Tutkimuksen puitteissa lääkityksen aloittavien hoito tutkimuksen seitsemän vuoden keston aikana jakaantuu neljään osaan seuraavalla tavalla:

Osa 1

Bosutinibilääkitys aloitetaan kaikille päivittäisellä 200 mg annoksella. Suositeltavaa on ottaa lääkeannos ruokailun yhteydessä, mutta tablettien kanssa tulisi vähintään juoda iso lasillinen vettä. Ensimmäisenä lääkepäivänä otetaan verikoe lääkevaikutuksen arvioimiseksi ennen lääkkeenottoa ja 4 tuntia lääkkeenoton jälkeen. Lisäksi ennen lääkkeenottoa tutkittavien on täytettävä kaksi elämänlaatua mittaavaa kyselyä. Annosta nostetaan 1-3 viikon välein ensin tasolle 300mg päivässä ja edelleen 400mg päivässä, jos siedettävyyden kanssa ei ole ongelmia. Alkuvaiheessa verikoeseuranta ei oleellisesti eroa yleisen hoitosuosituksen mukaisesta. Lääkärintarkastus tehdään vastaanotolla yhden kuukauden hoidon jälkeen, muuten tuloksista ja hoito-ohjeista tiedotetaan puhelimitse. 3 kuukauden hoidon jälkeen hoitovastetta arvioidaan veri- ja luuydinnäyttein ja otetaan samassa yhteydessä tutkimusnäytteitä (90ml + 40ml), verikoe lääkevaikutuksen arvioimiseksi ennen lääkkeenottoa ja 4 tuntia lääkkeenoton jälkeen. 

 

Osa 2 

Kolmen kuukauden bosutinibilääkityksen jälkeen arvioidaan tutkittavan soveltuminen mahdolliseen yhdistelmähoitoon.Arpouttaminenvoidaan tehdä niille tutkittaville, jotka kykenevät käyttämään bosutinibia vähintään 300 mg päivä annoksella. Lisäksi varmistetaan vointi ja munuaisten- ja maksantoiminta yhdistelmähoidon mahdollisen suuremman kuormittavuuden takia. Tutkittavat, jotka eivät siedä bosutinibia kuin 200mg päiväannoksella eivät osallistu arpouttamiseen, mutta jatkavat tutkimuksessa bosutinibihoidolla edellyttäen, että hoitovaste kehittyy suotuisasti. Arpouttamisen jälkeen puolet tutkittavista jatkavat pelkällä bosutinibihoidolla ja puolet aloittaa bosutinibin rinnalle RoPegIFN-hoidon.

Ropeginterferonilääkitys (RoPegIFN) aloitetaan 50 mikrogramman annoksella kahden viikon välein. Lääkitys annetaan ihonalaisella pistoksella ja tutkittavat opetetaan itsenäisesti hoitamaan lääkkeen annostelu. Bosutinibilääkitys jatkuu tutkittavan 3 kuukauden alkuhoidon lopussa käyttämällä annoksella 300 mgx1 tai 400mgx1. Mikäli RoPegIFN aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia, voidaan annostelua harventaa kolmen ja edelleen tarvittaessa neljän viikon välein tapahtuvaksi kerta-annoksen pysyessä ennallaan. Lääkärintarkastukset tehdään 4 kuukaudenja 6 kuukauden kohdalla ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein 2 vuoteen asti. RoPegIFN on siis enimmillään käytössä 21 kuukautta.  Aiempien tutkimustuloksien mukaan riittävä hyöty interferonista saavutetaan tässä ajassa. Lieväasteisten haittavaikutusten sietämiseen tutkittavia tullaan kannustamaan, koska yhdistelmähoidolla on aiemmin osoitettu pelkkää tablettihoitoa parempi hoitoteho.

Tutkimuksen keskeinen päätetapahtuma on tutkittavien saavuttama hoitovaste 12 kuukauden hoidolla. Tätä tutkitaan normaaliseurannan mukaisten veri- ja luuydinnäytteiden lisäksi ottamalla edellisten aikapisteiden kaltaisesti laboratoriotutkimusnäytteitä (90ml+ 40ml).

 

Osa 3

Välillä 24- 48 kuukautta kaikki tutkittavat käyttävät taas pelkkää bosutinibilääkitystä. Seuranta tapahtuu verikokein ja vastaanottokäyntejä on edelleen 3 kuukauden välein.

 

Osa 4

48 kuukauden hoidon jälkeen arvioidaan mahdollisuus lääkityksen tauotuskokeiluun. Tähän liittyy mahdollisesti myös luuydinnäyte tutkimustarkoitukseen. Hoitovasteen on täytynyt olla MR4-tasoinen edeltävän vuoden ajan. Tauotuskokeilun aikana verikokeita otetaan tautimäärän seuraamiseksi kuukausittain ensimmäisen 6 kuukauden ajan, sitten 6 viikon välein 12 kuukauteen asti ja tauon jatkuessa sen jälkeen 3 kuukauden välein. Mikäli hoitovaste ei mahdollista tauotuskokeilua 48 kuukauden kohdalla, jatkuu bosutinibihoito tutkimuksessa ja seuranta kuten osassa 3. Tauotuksen mahdollistava hoitovaste voi kehittyä hoidon jatkuessa myös myöhemmin. Tautimäärän tulee pysyä tasolla £0.1% IS, jotta lääketauko voi jatkua. Mikäli tautimäärä nousee tämän tason yläpuolelle, alkaa aiempi bosutinibilääkitys uudelleen ja seuranta tutkimuksessa jatkuu vasteen saavuttamisen seuraamiseksi kuten osassa 3. Seitsemän vuoden seuranta-ajan päättyessä ilman lääkehoitoa olevat tutkittavat jatkavat lääketaukoa normaaliseurannan puitteissa. Bosutinibia käyttävien tutkittavien lääkehoitoa anotaan korvattavaksi vallitsevien korvattavuusperusteiden mukaisesti.

Lyhyt esittely:

Kyseessä on pohjoismainen tutkijalähtöinen monikeskustutkimus, jossa tutkitaan mahdollisuutta lopettaa tyrosiinikinaasin estäjähoito (TKE-hoito) erinomaisen vasteen saavuttaneilla kroonista myelooista leukemiaa sairastavilla potilailla. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että n. 40% KML potilaista voi lopettaa TKE-lääkityksen ilman, että taudin määrä merkittävästi lisääntyy, mikäli he ovat käyttäneet riittävän pitkään TKE-lääkettä ja mikäli he ovat saavuttaneet erittäin hyvän hoitovasteen (Bcr/Abl- fuusiogeenin määrä alle 0.01%). Vastikään eurooppalaiseen EURO-SKI-tutkimukseen otettiin mukaan noin 800 potilasta, joilla oli erinomainen vaste TKE-hoidolle ja joista suurin osa oli hoidettu ensimmäisen polven TKE-lääkkeellä imatinibilla (Glivec). Kolme vuotta lääkityksen lopetuksesta 49% potilaista oli yhä edelleen ilman lääkehoitoa. Ne tekijät, joilla oli vaikutusta siihen, että hoito voitiin onnistuneesti lopettaa, oli TKE-hoidon pituus ennen lääkkeen lopetusta ja molekulaarisen hoitovasteen syvyys (toisin sanoen kuinka alhainen BCR-ABL1 geenitaso oli PCR-tutkimuksella mitattuna). Ne potilaat, joilla taudin määrä lisääntyi lopetuksen seurauksena, aloittivat TKE-lääkityksen uudelleen ja he kaikki ovat saavuttaneet uudelleen hyvän hoitovasteen.

Tämän uuden tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suurella osalla potilaista voidaan hyvä hoitovaste säilyttää toisen TKE-lääkkeenlopetusyrityksen jälkeen. Koska hoitoajan kestolla ja hoitovasteen syvyydellä on merkitystä, oletamme että kahden vuoden hoito tehokkaammalla toisen polven TKE-lääkkeellä (dasatinibi, Sprycel) ennen toista lääkkeenlopetusta voisi lisätä niiden potilaiden määrää, jotka voivat onnistuneesti lopettaa TKE-lääkityksen ja jatkaa ilman lääkehoitoa. Dasatinibi lääke on hyväksytty KML-potilaiden hoitoon sekä ensimmäisessä että toisessa linjassa. Tutkimuksissa on osoitettu, että imatinibiin verrattuna suurempi osa potilaista saa sillä paremman ja syvemmän hoitovasteen. 

Tämän lisäksi haluamme tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat mahdollisuuteen lopettaa TKE-lääkitys (kuten immuunipuolustusjärjestelmän toiminta) ja lisäksi tutkitaan lääkkeiden käyttöön liittyviä elämänlaadullisia kysymyksiä.

Tutkimukseen otetaan siis tutkittavia, jotka ovat kertaalleen kokeilleet lääketauotusta, mutta ovat joutuneet aloittamaan lääkityksen uudelleen. 1.tauotuskokeilun osalta on tutkittavan pitänyt täyttää EURO-SKI- tutkimuksen sisäänottokriteerit hoidon keston, vasteen ja hoidon muutosten osalta. Tauotuskokeilun päättymisestä on pitänyt kulua 12kk. 1.tauotusta edeltävällä TKE-lääkkeellä ei ole merkitystä eli myös dasatinibia käyttäneet tutkittavat ovat mahdollisia.

Tutkimuksen tutkittavan tiedote ja suostumus, lupa-asiakirjat, sekä protokolla löytyvät tämän sivun liitteenä (attachment)

Tutkimuksen nimi, lupapäivämäärät, vastuututkija, keskukset

Nimi: Multicenter trial estimating the persistance of molecular remission in chronic myeloid leukaemia after stopping TKI

EudraCT: 2011-000440-22
Eettisen tmk:n/Fimean lupapäivämäärät (tunnisteet):
Toimeksiantaja: Heidelbergin yliopisto, Saksa/European LeukemiaNet
Tutkimuksen vaihe: Faasi II
Tutkimuksen aloituspäivämäärä (FPFV):
Tutkimuksesta vastaava henkilö:  Kimmo Porkka

Osallistuvat keskukset (vastuututkija): HUS (Perttu Koskenvesa)

 

Lyhyt yhteenveto

Etenevä monikeskustutkimus, jossa tutkitaan molekylaarisen remission säilymistä kroonisessa myelooisessa leukemiassa (KML) tyrosiinikinaasin estäjähoidon (TKE) lopetuksen jälkeen

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on pahanlaatuinen verisairaus, jonka syntymekanismi tunnetaan hyvin tarkkaan. Sairaudelle tyypillisenä muutoksena  todetaan valtaosalla potilaista kromosomien 9 ja 22 välinen translokaatio, jonka seurauksena kromosomissa 9 oleva BCR- geeni ja kromosomin 22 pitkässä haarassa oleva proto-onkogeeni ABL muodostavat sairaudelle tyypillisen fuusiogeenin. Tämä geeni tuottaa BCR-ABL1- onkoproteiinia, jonka tyrosiinikinaasiaktiivisuus aiheuttaa näiden leukeemisten kantasolujen jakautumisaktiviteetin huomattavan kasvun.

Tämän perustavaa laatua olevan havainnon pohjalta onnistuttiin kehittämään kyseisen proteiinin vaikutuksen estäviä lääkkeitä, tyrosiinikinaasin estäjiä (TKE, imatinibi, nilotinibi, dasatinibi), jotka ovat mullistaneet KML:n hoidon. Käytännössä kaikille uusille kroonisen vaiheen potilaille käynnistetään TKE- hoito, joka on lähtökohtaisesti pysyvä. KML todetaan 1-2/100 000 uudella potilaalla vuosittain. Nykyisellään lääkityksen vuosikustannus on 32- 58 000 €/v.

Lääkityksen tehon seurannassa käytetään ensissijaisesti verestä määritettävää herkkää jäännöstautitutkimusta. Siinä BCR-ABL1-fuusiogeenin määrää verrataan elimistössä normaalisti esiintyvän vertailugeenin määrään. Määritys tehdään 3kk välein, kunnes potilaan tulos on toistuvasti enintään 0.1%, (merkittävä molekylaarinen vaste, MMR), minkä jälkeen seurantaväli voi olla 6 kk. Yhden PCR- määrityksen hinta on 350- 500€.

Kyseessä on prospektiivinen, europpalainen monikeskustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää MMR- vasteen säilymistä TKE- hoidon lopettamisen jälkeen. Imatinibihoidettujen osalta on jo olemassa aiempia tutkimustuloksia. Noin 40% ennalta valikoiduista potilaista on voinut lopettaa lääkityksen ilman tautimäärän lisääntymistä. Aiempien tutkimusten perusteella lopettamisen onnistumistodennäköisyyttä lisääviä potilaskohtaisia tekijöitä ovat olleet edeltävän TKE- hoidon kesto, erinomaisen hoitovasteen edeltävä kesto sekä diagnoosivaiheen matala riskiluokka.

Tässä tutkimuksessa on tarkoitus löytää kliinisiä ja biologiasia tekijöitä, jotka vaikuttavat vasteen säilymiseen. Tutkimuksessa seurataan progressiovapaata aikaa ja kokonaiselossaoloaikaa. Potilailta kerätään elämänlaatukyselyillä tietoa lääkityksen lopettamisvaiheessa, lääkkeettömässä vaiheessa sekä mahdollisen lääkkeen uudelleenaloituksen yhteydessä. Merkittävä tutkittava asia on lääkkeen lopettamisen terveys- taloudellinen vaikutus, sillä lääkkeiden korkean hinnan takia on odotettavissa säästöjä huolimatta tiivistettävästä seurannasta. Tällä laajalla tutkimuksella pyritään arvioimaan niiden potilaiden määrää, joiden kohdalla lääkkeenlopetus voisi onnistua. Mahdollisen lääkkeen uudelleenaloituksen jälkeen seurataan aiemman vastetasonsaavuttamiseen kulunutta aikaa.

Tutkimukseen otetaan ≥18- vuotiaitaKML- potilaita, jotka ovat saaneet kroonisen vaiheen hoitoon TKE- lääkitystä monoterapiana tai yhdistelmässä vähintään kolmen vuoden ajan. TKE- lääkityksen vaihto on saanut tapahtua vain sieto- ongelman takia. Edeltävän vuoden ajalta on oltava kolme PCR- tulosta, joissa IS- asteikolla tautimäärä on ≤ 0.01% eikäkertaakaan raja-arvon yli. Tutkimuksen sisäänottovaiheessa jäännöstaudin määrä tutkitaan keskitetysti erikseen määritetyissä laboratorioissa.  Suomessa laboratoriona toimii TYKSLAB. Tutkimukseen otettavilta on oltava tiedot diagnoosivaiheen riskiluokitukseen vaadittavista arvoista. Hedelmällisessä iässä olevien naisten on huolehdittava ehkäisystä. Kantasolusiirron läpikäyneitä ei tutkimukseen hyväksytä. Tutkimuksen rekrytointiaika on 2 vuotta ja seurantavaihe kolme vuotta.

Tutkittavia seurataan verenkuvan ja jäännöstaudin osalta kuukausittain ensimmäisen 6 kk ajan, seuraavan 6 kk aikana 6 vkon välein ja sen jälkeen 3 kk välein. Kliininen tutkimus tehdään 3 kk välein. Taudin relapsiksi tulkitaan yksittäinen >0.1% jäännöstautitulos. Siinä tilanteessa potilaalle aloitetaan aiempi TKE- lääke aiemmin käytetyllä annoksella.

Tutkimukseen liittyy useita alatutkimuksia, joilla selvitellään potilaiden immunologisen tilanteen muutoksia lääkemuutoksiin liittyen, pyritään kehittämään herkempää tautimäärän seurantakeinoa ja löytämään vasteen kestoa selittäviä tekijöitä. Näitä varten otetaan säännöllisiä verikokeita. Suomalaiset potilaat osallistuvat käytännössä vain Helsingissä tehtävään pohjoismaiseen immunologiseen tutkimukseen.

Sisäänottoaiheet

- Vähintään 3 vuotta TKE- hoitoa, viimeisin vuosi MR4-tason vasteessa

- Edeltävän 10-14kk ajalta oltava kolme PCR- määritystä, joissa tulostaso enintään 0.01% eikä yhtään sen ylittävää välissä.

- TKE- lääkitystä on voitu vaihtaa vain sivuvaikutusten takia

JATKOSEURANTA: Edelleen lääkkeettömässä seurannassa 36kk kohdalla olevat jatkavat pohjoismaisen ryhmän jatkoseurantaosiossa ad 72kk.

Ohessa lyhyt tietoisku rekrytoivista KML- tutkimuksista elokuussa 2019

Tutkimuksiin osallistuminen ei aiheuta potilaalle tai sairaanhoitopiirille lisäkustannuksia normaaliseurantaan verrattuna. Tutkimuslääkkeet ovat maksuttomia.

Vastatodettu KML-tauti

Hoitoresistentti KML, krooninen ja kiihtynyt vaihe

• ei käynnissä olevia tutkimuksia

 

Vasteen parantaminen tavoitteena lääkkeen lopetus

DASTOP2

• Etenevä, avoin, yhden hoitohaaran tutkimus, jossa 1. EURO-SKI- kriteerein tehdyssä tauotuskokeilussa epäonnistuneet tutkittavat aloittavat 2 vuoden ajaksi dasatinibilääkityksen ennen uutta tauotuskokeilua.
• 140 tutkittavaa, Pohjoismaat, Saksa, Hollanti
• Hoito
  • Dasatinibi 20-100mg 1x1 siedettävyyden mukaan
  • MR4-tasoinen vaste saavutettava ja säilyttävä annoslaskuista huolimatta
  • 1. vuoden aikana saavutettava MR4-tason vaste, jonka säilyttävä 2.vuoden ajan
  • 2v kohdalla vasteen säilyttäneet tutkittavat tauottavat lääkityksen ja seuranta ad 5v
    • lääkityksen uudelleenaloitus dasatinibilla, mutta pitkäaikaishoidossa palataan mahdollisuuksien mukaan aiempaan hoitoon
• Inkluusio
  • Kroonisen vaiheen KML-potilaat, jotka kertaalleen kokeilleet tauotusta EURO-SKI- kriteerien mukaan, mutta joutuneet aloittamaan lääkityksen uudelleen
  • Aiemmalla lääkityksellä jatkettu 1 vuosi tauotuskokeilun päättymisestä
• Ekskluusio
  • Lisääntynyt riski dasatinibista aiheutuville haitoille
  • Useampi kuin 1 aiempi tauotuskokeilu
• Muuta
  • Tutkimuslääkkeet potilaalla ilmaisia
  • Matkakulut korvataan

Lääkkeen lopetus

• NCMLSG013 on laboratorionäytteitä tutkiva tutkimus, johon haetaan 1. tauotuskokeilua tekevät EURO-SKI-kriteerit täyttävät tutkittavat
• Tarvitaan SHR- ja HRUHLAB2- suostumukset
• Ei vaikuta muuten tauotuksen toteutukseen, mutta oletuksena on EURO-SKI- tutkimuksen mukainen PCR- seuranta ja lääkityksen aloituskynnys.

 

Laboratoriotutkimushankkeet

• Lääkeherkkyyden mittaus

  • Blastikriisivaiheen potilaista teemme in vitro- lääkeherkkyysmittausta mahdollisten uusien lääkehoitojen löytämiseksi

  • Tutkimus on kokeellista tutkimusta ja tällä hetkellä tuloksia ei voi suoraan hyödyntää potilaiden hoitoon

• Näytteet

  • Veri- tai luuydinnäyte potilaasta, jolla todetaan KML:n blastikriisi

  • 10-30ml näytettä EDTA putkeen

• Muuta
  • Näytteen lähetys yms. kulut korvataan tutkimusprojektista
  • Ilmoita näytteestä etukäteen hematologiseen tutkimusyksikköön (satu.mustjoki@helsinki.fi)
  • Potilaalta tulee pyytää suostumus näytteen analysointia varten (lomake löytyy sivulta: http://www.hematology.fi/hruhlab2) ja SHR- suostumus.

 

• NCMLSG013
  • 1. tauotuskokeilua suunnittelevat
  • Veri- ja luuydinnäytteet tauotusta edeltävästi ja mahdollisessa relapsivaiheessa
  • Tarvitaan HRUHLAB2 - ja SHR- suostumukset kuten edellä.
  • Ei vaikuta muuten potilaan hoitoon, mutta oletus on EURO-SKI- tutkimuksen mukaisen PCR- seurannan toteutuminen.
  • Lisätiedot päätutkija Anna Kreutzman (@helsinki.fi) ja tutkimushoitaja Minna Pajuportti (@helsinki.fi)

 

Helsingissä 30.8.2019

Kollegiaalisin terveisin,

Perttu, Kimmo ja Satu