Luokitus perustuu WHO2008-määritelmään. Hoidon kannalta keskeistä on kuitenkin erottelu kroonisen vaiheen ja edenneen taudin välillä.
Krooninen vaihe
- blastien määrä veressä ja luuytimessä <10%
- (ELN määritelmä, joka yleensä käytössä kroonisen vaiheen lääketutkimuksissa)
-
< 15% blasts in peripheral blood and bone marrow
-
< 30% blasts plus promyelocytes in peripheral blood and bone marrow
-
< 20% basophils in the peripheral blood
-
≥ 100 x 109/L (≥ 100,000/mm3) platelets
Kiihtynyt vaihe eli akseleraatiovaihe (vähintään yksi seuraavista)
- blastien määrä veressä ja/tai luuytimessä 10-19% (ELN 15-19%)
- veren basofilia ≥20%
- hoitoon liittymätön B-tromb <100 x10e9/L
- hoitoon reagoimaton B-tromb >1000 x10e9/L
- hoitoresistentti leukosytoosi
- hoitoresistentti/lisääntyvä splenomegalia
- klonaalisen evoluution merkit kromosomitutkimuksessa (verrattuna diagnoosivaiheen löydökseen)
Blastikriisi (vähintään yksi seuraavista)
- blastien määrä veressä ja/tai luuytimessä >20%
- luuytimessä laajoja blastisaarekkeita (kristabiopsia)
- extramedullaarinen blastiproliferaatio (klorooma)