Molekyylilääketieteen menetelmien käyttö myelodysplastisen syndrooman diagnostiikassa ja hoitovasteen seurannassa
Taustaa
Myelodysplastiset oireyhtymät (MDS) ovat pahanlaatuisia vertamuodostavan kantasolun sairauksia, joissa erilaistuminen häiriytyy ja verenkuvaan kehittyy verisoluarvojen vajauksia. Kolmanneksella potilaista tauti etenee akuutiksi leukemiaksi.
Kun uudet, valtavia geenimääriä samanaikaisesti analysoimaan kykenevät syväsekvensointimenetelmät ovat tulleet tutkimuskäyttöön MDS-potilaiden tautisolujen DNA:n tutkimuksessa, on valtaosalla heistä voitu osoittaa mutaatioita, joilla on paitsi diagnostista, osoitettua ennusteellistakin merkitystä. Tautisolujen pintamolekyylien virtaussytometrisella tutkimuksella on myös osoitettu voitavan saada apua MDS:n erottamisessa muista sytopenioista.
Sekä MDS:n lääkehoidossa käytettävien lääkkeiden, kuten atsasitidiinin, että ainoan potentiaalisesti parantavan hoidon eli allogeenisen kantasolujensiirron yhteydessä on mahdollista, että jos potilaan seurannassa hoidon vasteesta saataisiin herkemmillä menetelmillä tietoa, voitaisiin taudin eteneminen tai alkava uusiutuma havaita varhaisemmassa vaiheessa.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia noin 50 geenin kohdennetulla myelooisten tautien seulontapaneelilla MDS-, MDS/AML- ja KMML-potilaiden luuydin- ja verinäytteitä. Tarkoituksena on seurata MDS-potilaiden mutaatiolöydöksen vastetta hoidoille ja selvittää allogeenisen kantasolujensiirron saavilla MDS-potilailla mutaatiolöydöksen kehitystä ja mahdollisuutta ennusteen parantamiseksi esimerkiksi taudin etenemisen tai uusiutuman aikaisemmalla toteamisella, jolloin hoitolinjaa vaihtamalla voitaisiin saada tauti uudelleen remissioon. Tutkimuksessa arvioidaan myös mutaatioanalyysin herkkyyttä verinäytteissä samaan aikaan otettuihin luuydinsoluihin, voitaisiinko potilaiden seurannassa osa luuydinnäytteistä korvata verinäytteillä.
Tutkimuksen ensimmäisessa vaiheessa olemme selvittäneet 10-värivirtaussytometrian erotusdiagnostista käyttöarvoa keräämällä ja tutkimalla luuydinnäytteitä MDS-epäilytilanteissa, epäselvissä sytopenioissa ja MDS-potilailla verraten löydöksiä näissä ryhmissä. 10-värivirtaussytometriatutkimuksen osalta potilaiden rekrytointi on tapahtunut tammikuusta 2013 elokuuhun 2015 saakka. Virtaussytometriset analyysit on tehty HUSLAB:n hematologisessa laboratoriossa diagnostisista näytteistä tai ns. kellonlasinäytteiden ylijäämäosista suostumuksensa antaneilta potilailta.
HUS:n hematologian klinikan seurantaan ja lääkehoitoon tai allogeenista kantasolujensiirtoa varten tulleilta ja suostumuksensa antaneilta potilailta otetaan molekyyligeneettisiin tutkimuksiin 3 mL:n veri- ja luuydinnäytteitä normaaliin hoitoon ja seurantaan liittyvien näytteenottokertojen yhteydessä. Näytteet tutkitaan HUSLAB:n Genetiikan yksikössä. Kantasolusiirtopotilaiden osalta tämä tutkimus toteutetaan yhteistyössä pohjoismaisen MDS-ryhmän (Nordic MDS Study Group, NMDSG) samansisältöisen tutkimusprojektin kanssa.
Akuuttia leukemiaa sairastavien vaikeat infektiot
Tutkimuksen tausta. Huomattava osa akuuttiin leukemiaan hoitoa saavien potilaiden kuolleisuudesta johtuu vaikeista infektioista (1, 2). Infektioille altistavat solunsalpaajahoito, kanyylit, mikrobiympäristön muutokset sekä perustautiin liittyvä vaihteleva immuunipuolustuksen häiriintyminen. Suomen Leukemiaryhmä (SLR) on tehnyt vertailevia leukemian induktiohoitotutkimuksia ja kerännyt akuuttia leukemiaa sairastavien hoitoon liittyvää tietoa systemaattisilla tietojenkeruulomakkeilla jo vuosikymmenien ajan. Tutkimuksissa on tarkasteltu eri induktiohoitoihin liittyviä haittoja, remission saavuttamista sekä infektiokomplikaatioita hoitosykleittäin. Näistä aineistoista on tehty useita julkaisuja mukaan lukien veriviljelylöydöksiä käsittelevä tutkimus AML-92 -hoito-ohjelman osalta (1).
Tutkimuksen tavoitteet. Väitöskirjatyön osatavoitteina on kuvailla AML-2003 -hoito-ohjelmaan osallistuneiden akuuttia myelooista leukemiaa sairastavien veriviljelylöydöksiä hoitosykleittäin, arvioida akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden tehohoidon ennustetta Tays:ssa hoidetuilla potilailla (AML-2003 ja ALL-2000 -hoito-ohjelmat), selvittää antibioottikäytäntöjen eroavaisuuksia eri sairaaloissa sekä arvioida eri merkkiaineiden käyttökelpoisuutta hematologisten potilaiden vaikean sepsiksen ennustamisessa. Tutkimus antaa arvokasta tietoa akuuttia leukemiaa sairastavien infektioiden aiheuttajista, ennusteesta sekä hoitointerventioiden merkityksestä. Uuden tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa hoitosuosituksiin.
Tulokset. Ensimmäistä osatavoitetta koskevan artikkelin kirjoitustyö on edennyt loppuvaiheeseen. AML-2003 -hoito-ohjelmassa 51,5 %:iin hoitojaksoista liittyi veriviljelypositiivinen infektio. Tutkimukseen osallistuneista 20 (5,6 %) kuoli hoitojen aikana vaikeaan infektioon. Infektiokuolleisuus oli suurinta induktiohoitojen aikana (7 % toisessa induktiohoidossa) mikä todennäköisimmin liittyy aktiivisen leukemiataudin ja vaikean infektion negatiiviseen yhteisvaikutukseen. Induktiohoitojen yleisimpinä veriviljelylöydöksinä (1. ja 2. induktio) esiin nousi koagulaasinegatiiviset stafylokokit (28,2 % ja 23,1 % positiivisista veriviljelylöydöksistä) sekä enterokokit (20,2 % ja 19,2 %). Gramnegatiivisten bakteerien osuus korostui konsolidaatiohoitojen aikana, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa (1). Aiempaan hoito-ohjelmaan verrattaessa (AML-92) enterokokkien osuus positiivisista veriviljelylöydöksistä on enemmän kuin tuplaantunut induktiohoitojen aikana (1). Tällä tiedolla saattaa olla merkitystä esimerkiksi neutropeenisen kuumepotilaan empiirisistä antibioottivalintaa tehtäessä, sillä tässä potilasryhmässä yleisimmin käytössä olevat antibioottiyhdistelmät eivät kata enterokokkia.
Viitteet
1. Syrjälä H, Ohtonen P, Blood stream infections during chemotherapy-induced neutropenia in adult patients with acute myeloid leukemia: treatment cycle matters, Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010
2. Klastersky J, Ameye L, Maertens J, Georgala A, Muanza F, Aoun M, Ferrant A, Rapaport B, Rolston K & Paesmans M (2007): Bacteremia in febrile neutropenic cancer patients. Int J Antimicrob Agents 30(Suppl1): 51-59.