Tällä hetkellä (5/2018) vaikutelma on, että TKE- lääkkeiden pitoisuusmittauksilla ei ole käytännön merkitystä kliinisessä työssä. Pitoisuusmittauksia tehdään lääketutkimusten puitteissa ja HY Kliinisen farmakologian laitoksella on tutkittu ainakin imatinibin pitoisuuteen vaikuttavia asioita. Jos tarvetta pitoisuusmittaukselle tulee, voinee imatinibin ja nilotinibin osalta olla yhteydessä Novartis Finland Oy:n henkilöstöön mahdollisen näytteen lähettämismahdollisuuden suhteen.

Indikaatiot

• puutteellinen hoitovaste ja mietitään lääkkeen vaihtamista tai annoksen suurentamista
• poikkeavan voimakkaat sivuvaikutukset hyvän hoitovasteen omaavalla potilaalla
• lääkeinteraktioepäily

Toteutus

• Suomessa laboratoriomäärityksiä ei tällä hetkellä ole rutiinisti tarjolla.
• Suomesta on näytteitä lähetetty Ranskaan Bordeauxin laboratorioon. Aiemmin Novartis Finland Oy:ltä oli mahdollista saada näytteenottopakkaus, jossa oli myös tarkemmat näytteenotto- ja lähetysohjeet

Tulkinta

• Imatinibilla 1000ng/ml on pidetty raja-arvona, jonka on osoitettu korreloivan hyvän hoitovasteen saavuttamiseen (Picard et al Blood 2007)
• tuloksen mukana Bordeaux:stä tuli lausunto, jota varten potilaasta oli hyvä antaa mukaan tietoja hoitovasteesta, sivuvaikutuksista ja muista käytössä olevista lääkkeistä
• Matalan pitoisuuden tilanteessa vasteen paraneminen on varsin todennäköistä imatinibin annosnostolla. Haittavaikutusten lisääntymisen riski on olemassa mutta geneerisen imatinibin avulla annosnoston kustannusvaikutus on kohtuullinen ja tapauskohtaisesti harkittavissa, jos haittavaikutuksia normaaliannoksella on ollut vähän. Tätä ajattelua voidaan soveltaa myös ilman pitoisuusmittausta. Puutteellisen vasteen ja vähäisten haittojen tilanteessa voidaan tehdä oletus, että pitoisuus on KML-mielessä matala ja annosnostolla teho voi parantua. Vastaavasti hyvän vasteen ja hankalien haittojen tilanteessa matalampi annostaso voi olla mielekäs.