Akuutit leukemiat

Toimitus - 15.04.2010 - 10:30

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 09.01.2016 - 21:12

ALL

hallinta - 08.05.2010 - 07:59

Kirjoittajat:	Erkki Elonen, Kimmo Porkka, Ulla Wartiovaara-Kautto
Viimeisin päivitys:	8.10.2014
©Suomen Hematologiyhdistys	Suomen Leukemiaryhmä

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 14.09.2015 - 14:58

Diagnoosi

hallinta - 18.05.2010 - 10:22

ALL-taudin diagnoosi perustuu luuytimen (tai veren) morfologiseen tutkimukseen, sekä blastien virtaussytometriseen pintaproteiinitutkimukseen, joita täydennetään myöhemmin valmistuvilla sytomolekyyligeneettisillä tutkimuksilla.
Diagnostiset kriteerit (WHO2008): blastien määrä veressä ja/tai luuytimessä ≥25% (poikkeus: tyyppitranslokaatiot).
Diagnoosivaiheen tutkimusten tulosten perusteella arvioidaan potilaan hoitokelpoisuutta, allogeenisen kantasolujensiirron mahdollisuutta, ennustetta, ja selvitetään minimitaudin (MRD) seurantaan sopivat merkkiaineet (markkerit).

Anamneesi

Infektio, vuoto-oireet, tukosoireet, CNS-tautiin viittaavat oireet
Luustokivut
Verenvuototaipumus, verisuonitukostaipumus (sic! riskitekijät)
Tuumoreihin viittaavat oireet
Säteilyaltistus, aiemmat solunsalpaajahoidot, liuotinaine- ja torjunta ainealtistus
Sairaudet, jotka voivat vaikuttaa intensiivisen induktiohoidon sietoon (sydän, maksa, munuaiset, diabetes, neurologia, psyyke)
Lääkitys ja allergiat
< 66-vuotiaiden potilaiden sisarusten olemassaolo, terveydentila ja kotipaikka selvitetään mah-dollista allogeenista kantasolujensiirtoa ajatellen.

Kiininen tutkimus

Infektiofokukset (suu, ruoansulatuskanava, perianaaliseutu, hengitystiet, virtsatiet, iho)
Imusolmukestatus, maksan ja pernan status, iho, neurologinen status
Verenvuodot, viitteet trombooseista

Veri- ja virtsanäytteet

B-PVK+TKD, E-Retik, veriryhmä (E-ABORh), ristikoe (B-Xkoe), P-CRP, P-TT, P-APTT, P-D-dimeer, P-fibrinogeeni, P-AT3, P-FVIII, P-Alb, S-Prot, S-IgA, S-IgG, S-IgM, P-Krea, P-K, P-Na, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P‑Gluc, P-Bilir, P-Bilir‑kj, P-ASAT, P-ALAT, P-LD, P-AFOS, P-Uraat, S-CMVAb, S-EBVAb, S-ToxoAb, S-HIVAgAb, S-HAVAb, S-HBsAg, S-HCVAb, B-HbA1c, (f)P-kol ja (f)P-trigly, U-seula ja U –BaktV, raskaustesti (tarvittaessa)
HLA‑kudostyypitysnäyte I (SPR: tutkimusnumero 5306, B-potilaan HLA1-tutkimuspaketti (kantasolujensiirto)) ja HLA‑kudostyypitysnäyte II (SPR: tutkimusnumero 5357 "B-potilaan HLA2-näyte pakastettavaksi myöhempää tutkimustarvetta varten"). TÄRKEÄÄ: nämä näytteet otetaan kahtena eri päivänä, mielellään diagnoosipäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Lisätiedot: SPR Veripalvelu
Veren kromosomitutkimus otetaan varalle ja tutkitaan, jos epäillään synnynnäistä poikkeavuutta luuytimen kromosomitutkimuksen perusteella tai muusta syystä

Luuydinnäytteet

Aspiraationäyte

Sivelyvalmiste: MGG‑ ja rautavärjäys.
Leukeemisten blastien immunofenotyypitys
Luuytimen hematologinen kromosomitutkimus ja tarvittaessa moniväri-FISH-tutkimus
Luuytimen hematologinen fuusiogeeniseulonta

Potilaat, joita ei voida hoitaa remissioon tähtäävällä hoidolla

Luuytimen sivelyvalmiste ja immunofenotyypitys
Luuytimen kromosomitutkimus
Luuytimen hematologinen fuusiogeeniseulonta

Biopsianäyte

Jos aspiraattinäytettä ei saada, otetaan luuydinbiopsia. Palanen biopsiasta kromosomitutkimukseen.

ALL:n geneettinen diagnoosi, portaittainen strategia:

1. Välittömästi dg-vaiheen näytteestä:

Fuus-mR: BCR-ABL, ETV6-RUNX1, TCF3-PBX1, KMT2A(MLL)-AF4, SIL-TAL1 (pos. tulos varmistetaan FISH:llä)
FISH: ABL1, ABL2, CSF1R/PDGRFB, MLL, TCF3-HLF(ja TCF3-PBX1), iAMP21(ETV6-RUNX1)
Bm-Kromos (tai SNP/CGH-arraytutkimus suoraan, jollei kromosomitutkimusta tehdä)
MLPA- (tai array-) tekniikalla seuraavat: BTG1, CDKN2A/B, EBF1, ETV6, IKZF1, PAX5, RB1, PAR1
ASOAL-D (potilasspesifisten ASO-PCR-alukkeiden haku)

2. Toisen linjan tutkimukset alkuvaiheen tulosten perusteella:

Jos Bm-Kromos epäonnistuu tai karyotyyppi on normaali, tehdään SNP/CGH-arraytutkimus ploidia-tason selvittämiseksi
Jos BCR-ABL posit.: herkkä T315I-mutaatioanalyysi
Jos FISH:n perusteella MLL- (KMT2A) uudelleenjärjestymä, tehdään jatkotutkimuksena uudelleenjärjestymän sekvensointi DNA-tasolta (lähetys Frankfurtiin)
Jos ETP-ALL:
- FLT3-D
- myelooinen NGS-paneeli
Erillisen pyynnön perusteela, jos epäillään harvinaista fuusiota (esim. Ph-like, CRLF2, PAX5, KMT2A): RNAMut

Biopankkinäytteet (FHRB) ja rekisteröintisuostumus

Pt-hembio (HUS-piiri) kaikilta potilailta, sisältää sekä luuydin- että verinäytteitä. Ks. tarkemmin: hematology.fi/fhrb.
Kaikilta potilailta tulee pyytää lupa tietojen tallentamiseen (FHRB-tiedote ja suostumus)
Muistettava näytteet myös remissio- ja relapsivaiheessa

Likvori

Diagnoosivaiheessa ainoastaan keskushermosto- ja aivohermo-oireisilta potilailta. (Trombosyyttien oltava >40 x 109/l lumbaalipunktiota tehtäessä. Jos potilaan veressä on blasteja, lumbaalipunktion tekemistä on harkittava likvorin kontaminaatioriskin takia, vaikka riski onkin melko pieni).

Kuvantamistutkimukset

Keuhkokuva, vatsan UÄ, harkiten vartalon TT

Muut näytteet

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 13.12.2019 - 21:07

Luokitus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Luokitus

Toimitus - 26.05.2015 - 18:05

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 02.01.2020 - 15:39

ICD-O

hallinta - 02.06.2010 - 21:59

WHO:n luokitus ja vastaava ICD-O –koodi (SHR-muuttuja: icd-o-all)

B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, muuten määrittämätön	9811/3
B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy t(9;22)(q34;q11.2); BCR-ABL1	9812/3
*B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy t(v;11q23); MLL:n uudelleenjärjestymä*	9813/3
*B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy t(12;21)(p13;q22); TEL-AML1* (ETV6-RUNX1)**	9814/3
B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy hyperdiploidia	9815/3
B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy hypodiploidia (hypodiploidi-ALL)	9816/3
B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy t(5;14)(q31;q32); IL3-IGH	9817/3
*B-lymfoblastinen leukemia/lymfooma, johon liittyy t(1;19)(q23;p13.3); E2A-PBX1* (TCF3-PBX1)**	9818/3
Burkittin soluleukemia	9826/3
T-lymfoblastileukemia/lymfooma	9837/3

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 28.05.2015 - 17:47

Riskiluokitus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Riskiluokitus

wartiul - 07.10.2014 - 13:22

Suuri riski

Diagnoosivaiheessa

Philadelphia-kromosomi/BCR-ABL1-positiivinen ALL (jos hoidon aikana jäännöstautipositiivinen, ks. hoito-ohje)
t(4;11), MLL-AF4, t(17;19), TCF3-HLF
Varhainen T-solulinjan ALL (blastit CD1a–negatiivisia)
Kypsäsoluinen T-solulinjan ALL (blastit CD1a-negatiivisia)

Hoidon aikana

1. induktiolla ei päästä sytologiseen remissioon
Jäännöstauti >0,01% (>1x10^-4) 2. konsolidaatiohoidon jälkeen (virtaussytometria/PCR)
Lisääntyvä jäännöstauti (1,0 log suurentuma toistetusti 2 vkon sisällä/ molekyläärinen relapsi)

Standardi riski

Muut kuin suuren riskin taudit.

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 25.08.2015 - 09:03

Seuranta ja vastearvio

hallinta - 18.05.2010 - 10:23

Diagnoosivaiheessa tehtyjen tutkimusten perusteella valitaan potilaskohtaiset seurantatutkimukset (sytogenetiikka, molekyyligenetiikka, immunofenotyypitys), mikäli sellaisia on olemassa. Joka vastearviokerralla tulisi määrittää vähintään oheiset avainmuuttujat.

Seurannan avainmuuttujat (SHR)

	Kuvaus	Lyhenne
1	Taudin status (tilanne-/vastearvio)	status-al
2	Blastien prosenttiosuus sivelyvalmisteesta	bm-blast-p
3	Blastien sytogeneettinen poikkeavuus (G-raita, FISH; %), jos olemassa	tutkimuskohtainen
4	Blastien spesifi immunofenotyyppi (%), jos olemassa	bm-mrd-facs-p
5	Blastien spesifi genotyyppi (%), jos olemassa	tutkimuskohtainen

Seuranta-ajankohdat

1. Hypoplasiavaiheen arviointi induktiohoidon jälkeen, päivä +14

Aspiraationäytteen morfologia tutkitaan hypoplasian asteen ja leukemian refraktorisuuden arvioimiseksi. Toisinaan remissio tulee kuitenkin hitaasti eikä päivän 14 näytteen perusteella voida päätellä lopullista refraktorisuutta. Jos blasteja on ylimäärä, tutkitaan luuydin myös päivinä 21 ja 28, jotta mahdollinen reinduktio ei turhaan viivästyisi. Jos ensimmäisellä induktiohoidolla ei päästä remissioon, hypoplasiavaiheen näyte tutkitaan myös toisen induktiohoidon jälkeen.

2. Vasteen arviointi induktiohoidon jälkeen, päivä +28

Luuydinnäyte tutkitaan verenkuvan korjaannuttua hoidon jälkeen (b-neut >1,0, b-trom >100) tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

Aspiraationäytteen morfologinen tutkimus, josta lasketaan blastien prosenttiosuus
Diagnoosivaiheessa määritetty potilaskohtainen jäännöstaudin markkeri(t), mikäli sellainen on olemassa

Jos luuydin on päivänä 28 vielä hypoplastinen ja veressä on merkittävä sytopenia, eikä seuraavaa solunsalpaajahoitoa voida aloittaa, luuytimen toipumista ja remission saavuttamista seurataan aspiraationäytteen morfologian avulla noin viikon välein.

3. Vasteen arviointi konsolidaatiohoitojen aikana

Luuydinnäyte tutkitaan verenkuvan korjaannuttua jokaisen konsolidaatiohoidon jälkeen (b-neut >1,0, b-trom >100) tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

Aspiraationäytteen morfologinen tutkimus, josta lasketaan blastien prosenttiosuus
Diagnoosivaiheessa määritetty potilaskohtainen jäännöstaudin markkeri(t), mikäli sellainen on olemassa
Likvoritutkimukset tehdään hoito-ohjelman mukaisesti siten, että jokaisella lumbaalipunktiokerralla otetaan Li-solut ja Li-blastit -tutkimukset sekä erillisen harkinnan mukaan myös virtaussytometrinen solujen pintaproteiinianalyysi.

4. Vasteen arviointi konsolidaatiohoitojen päättymisen jälkeen

Granulosytopenian, trombosytopenian tai anemian kehittyminen tai paheneminen voivat viitata relapsiin ja ne samoin kuin blastien ilmaantuminen vereen, indisoivat luuytimen aspiraationäytteen tutkimisen. Erityisen tiiviisti on syytä seurata niitä potilaita, joiden relapsivaiheen hoidossa kantasolujensiirto voi tulla kyseeseen. Jos aiemmin jäännöstaudin suhteen negatiivisella potilaalla todetaan positiivinen tulos, ohjelmoidaan uusi näyte mahdollisimman pian. Merkittävän jäännöstaudin ilmaantuminen voi johtaa uusiin hoitoihin, allogeeniseen kantasolusiirtoon tai siirron jo saaneilla aikaistettuun immunosuppression purkuun ja lymfosyyttisiirtoon kantasolujen luovuttajalta (DLI).

Seurantaohjelma

1. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

1 kk välein B-PVK+TKD
3kk välein luuydinnäyte
- morfologia
- jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FCM-menetelmällä)

2. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

3 kk välein B-PVK+TKD
3 kk välein luuytimen aspiraationäyte3kk välein luuydinnäyte
- morfologia
- jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FCM-menetelmällä)

3.-4. vuosi (5 vuoteen saakka) konsolidaatiohoidon päättymisestä

4-6 kk välein PVK+TKD
Luuytimen aspiraatiotutkimus tehdään, jos soluarvot tai oireet antavat siihen aihetta

Tutkimukset epäiltäessä relapsia

Anamneesi:vuototaipumus, infektio, yleisoireet, kivut, päänsärky, pahoinvointi

Status:petekiat, mustelmat, infektiofokukset, hepatosplenomegalia, lymfadenopatia, tuumorit, iho, aivohermojen löydökset

Veri- ja virtsakokeet:B-PVK+TDK, CRP, P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS, P-TT, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat, B-Xkoe

Luuytimen aspiraationäyte, josta vähintään:

MGG‑värjäys
Kromosomitutkimus harkinnan mukaan
Pintamerkkitutkimus harkinnan mukaan
Jäännöstaudin seurantamarkkeri harkinnan mukaan

Relapsin määritelmä ja hoitoindikaatio:

Molekyläärinen/immunofenotyyppien relapsi
Morfologinen relapsi

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 19.07.2015 - 00:52

Taudin status

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Taudin status

hallinta - 04.08.2010 - 07:59

Vastearvion yhteydessä pyritään tautitaakan arvio ja taudin tilanne luokittelemaan oheisen taulukon mukaisesti (SHR-muuttuja: status-al). Taulukosta valitaan arviointihetkellä oleva paras vaste.

Koodi	Lyhenne	Nimike	Määritelmä
1	CR-MRDneg	Remissio, jäännostauti negatiivinen	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja Molekyyligeneettinen tai immunofenotyyppi-markkeri negatiivinen (jos 2 menetelmää, molemmat negatiivisia)
2	CR-MRDpos	Remissio, jäännostauti positiivinen	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja Molekyyligeneettinen tai immunofenotyyppi-markkeri positiivinen (jos 2 menetelmää, molemmat/toinen positiivinen)
3	CCR	Sytogeneettinen remissio	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja G-raita/FISH-markkeri negatiivinen; vähintään 20 metafaasia tutkittu Ei MRD-markkeria (molgen/IFT) käytettävissä
4	CR	Morfologinen remissio	Normo- tai hypersellulaarinen luuydin, blasteja < 5% B-neut >1,0, b-trom >100; ei verituotetarvetta Ei merkkejä ekstramedullarisesta taudista; likvorissa ei blasteja
5	CRi	Remissio, puutteellinen luuytimen toipuminen	Muuten CR, mutta B-neut <1,0 tai b-trom <100
6	PR	Osittainen remissio	Luuytimessä blasteja 5-10% Likvorissa blasteja <10 (tämä määritelmä vahvistamatta)
7	Hypoplasia	Dysplasia/hypoplasia	Luuytimen morfologia hypoplastinen/dysplastinen, blastit ≤ 10%
8	RD	Refraktaari tauti (RD)	Ei CR-, CRi- tai PR-vastetta
12	Relapsi (MRD)	Molekyyligenettinen relapsi	Luuytimessä blasteja <5% ja aiemmin toistetusti negatiivinen jäännöstautimarkkeri positiivinen ja lisääntyvä vähintäät kahdessa peräkkäisessä näytteessä tai Luuytimessä blasteja <5% ja hoidon aloitukseen johtava jäännöstautimäärä yhdessä näytteessä.
9	Relapsi (bm)	Relapsi	Luuytimessä blasteja ≥5%, vähintään kuukautta aiemmin ollut CR
10	Relapsi (neuro)	Isololoitu neurorelapsi	Likvorissa leukeemisia blasteja, vähintään kuukautta aiemmin ollut CR Luuytimessä blasteja <5%
11	Relapsi (ekstram)	Isololoitu ekstramedullaarinen relapsi	Esim. klorooma, muu leukeeminen tuumori Likvorissa ei leukeemisia blasteja Luuytimessä blasteja <5%
90	Exitus-relapsi	Exitus, relapsi	Luuytimessä blasteja ≥5%
91	Exitus-infektio	Exitus, infektio	Luuytimessä blasteja <5%, b-neut >0,5
92	Exitus-aplasia	Exitus, aplasia	Luuytimessä blasteja <5%, luuydin hypoplastinen
93	Exitus-muu tauti	Exitus toisesta taudista johtuen	Luuytimessä blasteja <5%
98	Exitus - ei hoitoa	Exitus, hoitoon ei mahdollisuutta
99	Exitus-tuntematon	Exitus, syy tuntematon	Luuytimessä blasteja <5%
999	Poistunut seurannasta	Seuranta loppunut (lost-to-follow-up)	Ei tietoa taudin tilasta tai elossaolosta

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 26.05.2015 - 19:21

Hoito

hallinta - 18.05.2010 - 10:23

ALL-potilaat hoidetaan kunkin hoitoyksikön hoitolinjan mukaisesti

Helsingissä 16-45 –vuotiaat hoito-ohjelmaan soveltuvat potilaat saavat ensisijaisesti NOPHO-ALL2008-tutkimuksen mukaista hoitoa. Yli 45-vuotiaille tai NOPHO-ohjelmaan soveltumattomille käytetään ALL2000_amendement_2014 – hoito-ohjelmaa. BCR-ABL1/Ph–positiiviset ALL-taudit hoidetaan samoin periaattein siten, että heti kun tieto fuusiogeenistä on saatu, hoitoon liitetään dasatinibi 140 mg x1 2 viikon ajaksi, minkä jälkeen dasatinibin annos pienenee ad 100 mg x1 (ks. tarkempi ohje).

Ensilinjan hoito

Vaihtoehtoja:

ALL2000_Amendment2014
NOPHO ALL-2008 -tutkimushoito-ohjelma (TVH dos. Ulla Wartiovaara-Kautto/HYKS Syöpäkeskus)
BCR-ABL1/Ph+ ALL-hoito-ohje

Refraktaarin taudin tai relapsivaiheen hoito

Jos tauti on refraktaari induktiohoidoille tai relapsoituu, pyritään tutkimukselliseen tai modifioituun hoitoon ja allogeeniseen kantasolusiirtoon

Mahdollisia hoitoja ovat mm.
- Tutkimushoito
- Klofarabiini-sytarabiini-etoposidi -hoito
- Nelarabiini (T-ALL)
- NOPHO ALL-2008 - blokkihoidot
- ALL2000_amendmentin konsolidaatiohoidot

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 26.08.2015 - 12:21

Liite	Koko
ALL2000, amendment 2014 hoidot	36.22 KB

Ph-positiivinen ALL

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ph-positiivinen ALL

kimmo.porkka - 25.08.2015 - 09:30

BCR-ABL1/Ph–positiiviset ALL-taudit hoidetaan joko ALL2000_amendment_2014 -hoito-ohjelman tai NOPHO-ALL2008 (induktiohoito non-HR) tutkimuksen protokollan (ei tutkimuspotilaana) mukaisesti siten, että heti kun tieto fuusiogeenistä on saatu, hoitoon liitetään tyrosiinikinaasiestäjä (TKE, dasatinibi 140 mg x1 2-4 viikon ajaksi, minkä jälkeen dasatinibin annos pienenee ad 100 mg x1, mikäli saavutettu vähintään hematologinen remissio).

TKE jatkuu vähintään ylläpitohoidon loppuun, jolloin se voidaan lopettaa, jos jäännöstautia ei ole todettavissa (MRD-negatiivinen). Allogeenisen siirron jälkeen TKE-lääkitys jatkuu 2 vuotta siirrosta. Dasatinibin tilalla voidaan myös käyttää imatinibia 600-800 mg/vrk; dasatinibin etuna on hyvä CNS-penetraatio, laajempi kinaasiestospektri ja siedettävyys, haittana pleuraeffuusioriski. Peruskorvattavuuden saamiseksi ensilinjan hoitona tulisi dasatinibia koskevaan B-lausuntoon lisätä maininta dasatinibin eduista imatinibi-lääkitykseen nähden (ks. templaattiteksti).

Ponatinibista on saatu viime vuosina hyviä alustavia hoitotuloksia yhdistettynä intensiiviseen solunsalpaajahoitoon (CVAD)(viite). Samoin blinatumomabi on tulossa myös Ph+ALL-taudin hoitoon (viite).

Allogeenista kantasolujensiirtoa harkitaan ensimmäisessä remissiossa potilailla, jotka täyttävät allogeenisen siirron soveltuvuuskriteerit. Tautitaakka tulisi olla mahdollisimman pieni ennen allogeenista siirtoa (MRD mielellään <0,01%).

HUS-hoito-ohje kevät 2017: Allogeenista kantasolujensiirtoa harkitaan potilailla, joilla hoidon jälkeen on merkittävä jäännöstauti (ALL2000_amend 1. kons.hoidon jälkeen MRD>0,01%; NOPHO-ALL2008 >5% d29, >0,01% d79; BCR-ABL1 RQ-PCR). Näiden aikapisteiden jälkeen allogeenista kantasolujensiirtoa harkitaan myös potilailla, joilla jäännöstauti jää tai muuttuu mitattavaksi (MRDpos).

Vanhemmilla tai huonokuntoisilla potilailla voidaan harkita myös dasatinibi-induktiohoitoa monoterapiana (tai deksametasonipulssihoitoon yhdistettynä), jolloin annos on 140 mg x1 kahden viikon ajan, minkä jälkeen 100 mg x1. Konsolidaatiohoitoon tulisi näilläkin potilailla dasatinibin oheen liittää solunsalpaajahoito dasatinibi-resistenttien kloonien ekspansion estämiseksi, esimerkiksi redusoituna ALL2000_amend2014-hoitoja ilman asparaginaasia ja it-hoitoja (jos TKE on dasatinibi).

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 16.07.2020 - 15:42

Dasatinibin B-lausunto

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Dasatinibin B-lausunto

kimmo.porkka - 19.11.2015 - 14:27

Dasatinibin peruskorvattavuutta koskevaan B-lausuntoon tulisi liittää maininta miksi imatinibi ei ole soveltuva lääke Ph+ALL-taudin hoidossa. Asiasta keskusteltu Kelan kanssa marraskuussa 2015. Esimerkki B-lausuntoon liitettävästä templaattitekstistä:

"Ph-positiivinen ALL on suuren riskin akuutti leukemia, jonka hoidossa on tärkeää tautitaakan nopea pienentäminen ja keskushermostotaudin tehokas esto ja hoito. Siksi imatinibi ei ole optimaalinen lääke, koska se ei läpäise veri-aivoestettä ja sen kinaasiestokirjo on kapea. Lisäksi suurella annoksella imatinibin siedettävyys on huonoa. Dasatinibi läpäisee veri-aivoesteen ja on osoitetusti tehokas neuroleukemian hoidossa. Sen kinaasiestokirjo on laaja, mikä on edullista korkean riskin taudin hoidossa. Lisäksi lääke on hyvin siedetty."

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 19.11.2015 - 14:29

Kantasolujensiirto

hallinta - 18.05.2010 - 10:23

Allogeenista kantasolujensiirtoa harkitaan suuren relapsiriskin potilailla. Toisin kuin AML-taudissa, suurin osa potilaista voidaan hoitaa kemoterapialla ilman allogeenista kantasolujensiirtoa.

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 21.08.2015 - 09:39

Tutkimuksia

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Tutkimuksia

kimmo.porkka - 27.07.2010 - 00:00

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 26.05.2015 - 19:25

ALL2000 (ensilinja)

hallinta - 01.06.2010 - 09:50

Potilaan suostumus

Ennen hoidon aloittamista potilaalta pyydetään kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta (liitetiedosto tämän sivun alalaidassa).

Yleistä

Hoidot 1–6 pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun solut ovat toipuneet edellisestä hoidosta (B‑neutr ³1,0 x 10⁹/l, B-tromb ³50 x 10⁹/l). Solunsalpaajahoitoa aloitettaessa väliajan edelliseen G-CSF-hoitoon on oltava 72 t ja HD‑metotreksaattiin 7 pv. Jos kolmella hoidolla ei saavuteta remissiota, induktiohoito katsotaan epäonnistuneeksi ja jatkohoito on hoitavan lääkärin vapaasti valittavissa. Induktio- ja konsolidaatiohoitoja seuraa ylläpitohoito, joka jatkuu 3 vuoteen saakka diagnoosista.

Hoito 1

Suomen Leukemiaryhmän Akuutti leukemia -työryhmän kokouksessa 13.02.2013 päätettiin, ettei MEA vs. CVAD -satunnaistamista enää jatketa vaan kaikki potilaat saavat CVAD-induktiohoidon.

Hoito1, CVAD

Syklofosfamidi

300 mg/m² x 2 30 minuutin infuusiona päivinä 1 - 3, yhteensä 6 annosta

Vinkristiini

1,4 mg/m² (max 2 mg) nopeana infuusiona päivinä 4 ja 11, yhteensä 2 annosta

Doksorubisiini

50 mg/m² 30 min infuusiona päivänä 4.

Deksametasoni

20 mg/m² po. päivinä 1 ‑ 4 ja 11 ‑ 14.

It. metotreksaatti

12,5 mg päivänä 8 (± 1 päivä), (trombosyyttiensiirto tarvittaessa niin, että B-tromb on yli 40 x 10⁹/l). Huom! Tämä it.-hoito annetaan vain, kun CVAD on ensimmäisenä induktiohoitona.

It. sytarabiini

75 mg päivänä 22 (jos B-tromb yli 40 x 10⁹/l).

It. metotreksaatti

12,5 mg päivänä 23 (jos B-tromb yli 40 x 10⁹/l).

Huom!

Kun CVAD-hoito annetaan toisena hoitona (ks. alla), it. metotreksaattia ei anneta päivänä 8.

Päivien 22 ja 23 it.‑hoidot voidaan antaa aikaisemmin, jos trombosyytit ovat yli 40 x 10⁹ tai ne annetaan myöhemmin, jos vaikea trombosytopenia vielä jatkuu yllämainittuina päivinä.

Jos virtsarakon seutuun on annettu sädehoitoa tai rakon limakalvo muutoin on vaurioitunut, syklofosfamidihoidon päivinä voidaan antaa mesnaa 600 mg/m²/vrk jatkuvana infuusiona.

Hoito 2

CVAD-hoito yllä esitetyn mukaisesti. It. metotreksaattia ei anneta päivänä 8.

Jos edellisestä hoidosta tuli virtsarakkovaivoja, syklofosfamidihoidon päivinä annetaan mesnaa 600 mg/m²/vrk jatkuvana infuusiona.

Hoito 3

Daunorubisiini

16‑55‑vuotiaat potilaat: 60 mg/m² 30 min infuusiona päivinä 1, 3 ja 5.

56‑65‑vuotiaat potilaat: 45 mg/m² päivinä 1, 3, ja 5.

Vinkristiini

1,4 mg/m² (max 2 mg) nopeana infuusiona päivinä 1 ja 8 sekä 0,4 mg/potilas/vrk jatkuvana infuusiona päivinä 15 ‑ 18 (4 vrk ajan).

Deksametasoni

20 mg/m² po. päivinä 1 ‑ 4 ja 11 ‑ 14.

Asparaginaasi

Alle 56‑vuotaat potilaat 6000 yks/m² ja 56 vuotta täyttäneet potilaat 4000 yks/m² 30 minuutin inf. päivinä 8, 11, 15, 18 ja 22.

It. sytarabiini

75 mg päivänä 22 (tai heti, kun B-tromb ovat yli 40 x 10⁹/l).

Hoito 4

It. metotreksaatti

12,5 mg päivinä 1 ja 15.

Metotreksaatti

600 mg/m² 1 tunnin infuusiona ja 2400 mg/m² 23 tunnin infuusiona päivinä 1 ja 15 yhteensä 2 annosta.

Kalsiumfolinaatti

Kalsiumfolinaatti aloitetaan päivänä 2 ja päivänä 16, 30 tunnin kuluttua metotreksaatti‑infuusion alusta ja sitä annetaan po. tai iv. 5 annosta á 30 mg 4 tunnin välein. Sen jälkeen kalsiumfolinaattia annetaan po. 15 mg x 4 kahden vuorokauden ajan. Lisäksi kalsiumfolinaattia annetaan imeskeltäväksi ½ tablettia samoina ajankohtina. Virtsan alkalisoinnista on huolehdittava.

Ks Hematologinen kansio/Solunsalpaajiin liittyviä ohjeita/Metotreksaatti

Deksametasoni

20 mg/m² po. päivinä 2 ‑ 5 ja päivinä 16 - 19

Vinkristiini

1,4 mg/m² (max 2,0 mg/potilas) inf. päivinä 3 ja 17

Merkaptopuriini

60 mg/m² po. päivinä 4 ‑ 13 (10 annosta) ja 18 - 25, yhteensä 8 annosta.

Jos päiväksi 15 suunniteltua metotreksaattihoitoa joudutaan siirtämään fulminantin infektion, vaikean mukosiitin tai vaikean neutropenian takia, kaikki päivien 15 ‑ 25 hoidot (metotreksaatti, kalsiumfolinaatti, vinkristiini, merkaptopuriini ja deksametasoni) siirtyvät blokkina yhtä monta päivää myöhäisemmiksi.

Hoito 5 pyritään aloittamaan päivänä 29.

Hoito 5

Doksorubisiini

30 mg/m² 30 minuutin infuusiona päivinä 1, 8 ja 15.

Vinkristiini

1,2 mg/m² (max 2 mg/potilas) nopeana infuusiona päivinä 1, 8 ja 15.

Deksametasoni

10 mg/m² po. päivinä 1 ‑ 14, minkä jälkeen deksametasoni lopetetaan viikon kuluessa.

It. sytarabiini

75 mg päivänä 1.

It. metotreksaatti

12,5 mg päivänä 2.

Syklofosfamidi

1000 mg/m² 30 minuutin inf. päivänä 29.

Tioguaniini

60 mg/m² po. päivinä 29 - 42.

Sytarabiini

75 mg/m² sc. päivinä 29-32 ja 36-39.

Hoito 6

Metotreksaatti

200 mg/m² yhden tunnin infuusiona ja 800 mg/m² 23 tunnin infuusiona päivänä 1.

Kalsiumfolinaatti

Kalsiumfolinaattihoito aloitetaan 48 tunnin kuluttua metotreksaatti-infuusion alusta. Kerta-annoksena annetaan 50 mg po. ja sen jälkeen annetaan kuuden tunnin välein 15 mg po. kahdeksan annosta.

Ks Hematologinen kansio/Solunsalpaajiin liittyviä ohjeita/Metotreksaatti

Sytarabiini

Sytarabiinia annetaan kahden tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 2 ja 3, yhteensä 4 annosta.

16‑55‑vuotiaat potilaat: kukin kerta-annos on 3000 mg/m² .

56‑65‑vuotiaat potilaat: kukin kerta-annos on 1000 mg/m² .

Jos kreatiniinin tai alkalisen fosfataasin arvo on koholla, sytarabiinin annos on korkeintaan 1000 mg/m².

Kortikosteroidisilmätipat

1 gtt kumpaankin silmään x 4 päivinä 2 ja 3.

CNS-profylaksi induktio- ja konsolidaatiohoitojen aikana

Intratekaalisesti annetaan sytarabiinia 75 mg ja metotreksaattia 12,5 mg hoito‑ohjelman mukaisina päivinä, edellyttäen että trombosyyttiarvo on yli 40 x 10⁹/l. Lisäksi annetaan HD‑metotreksaatti- ja HD-sytarabiinihoitoa.

Sädehoito

Mediastinumin sädehoito

Mediastinumin sädehoito annetaan remissioon päästyä kaikille potilaille, joilla diagnoosin aikaan thorax‑kuvan perusteella on ollut osoitettavissa mediastinumin tuumori. Erityisesti T‑ALL:ssa mediastinumtuumori on tavallinen, mutta se voi esiintyä myös B‑solulinjan ALL:ssa.

Muiden tuumorialueiden sädehoito

Tuumorialueen sädehoito annetaan remissioon päästyä kaikille potilaille, joilla diagnoosin aikaan on todettu yli 5 cm läpimittainen tuumori.

Testisten sädehoito

Testisten sädehoito 24 Gy annetaan niille potilaille, joille testisleukemiaepäilyn takia on tehty biopsia ja todettu testiksen leukeeminen infiltraatio.

Kantasolujensiirtopotilaat

Jos allogeeninen kantasolujensiirto voi tulla kyseeseen, on syytä neuvotella siirtokeskuksen kanssa ennen sädehoidon antamista.

Ylläpitohoito

Ylläpitohoito aloitetaan heti solujen toivuttua hoidosta 6 ja sitä jatketaan kunnes diagnoosipäivästä on kulunut 3 vuotta tai ilmaantuu relapsi. Ylläpitohoidon annoksia lisätään tai vähennetään siten, että veren leukosyyttien määrä pysyttelee 3,0 x 10⁹/l tienoilla ja neutrofiilien määrä yli 1,0 x 10⁹/l. Relapsien välttämiseksi on tärkeää pyrkiä tehokkaaseen ylläpitohoitoon.

Merkaptopuriini

60 mg/m² x 1 po. päivittäin.

Metotreksaatti

20 mg/m² po. yhtenä annoksena kerran viikossa.

Vinkristiini

1,4 mg/m2 (max 2 mg/potilas) nopeana infuusiona neljän viikon välein edellisen hoidon alusta seuraavan hoidon alkuun laskettuna. Vinkristiinihoito jatkuu 12 kk:n ajan. Jos potilaalla on merkittävä neuropatia, vinkristiini jätetään antamatta.

Prednisoni

60 mg/m² po. viiden päivän ajan neljän viikon välein edellisen hoidon alusta seuraavan hoidon alkuun laskettuna. Hoito jatkuu 12 kk:n ajan.

CNS‑profylaksi ylläpitohoidon aikana

CNS‑profylaksina annetaan metotreksaattia 12,5 mg it. suuren riskin potilaille 6 kertaa ja muille potilaille 3 kertaa.

Suuren riskin potilaat

Jos potilaalla on diagnoosivaiheessa

1) LD yli 1175 U/l (5 x normaalin yläraja)

2) B-leuk yli 50 x 10⁹/l tai

3) ekstramedullaarisia infiltraatioita muualla kuin pernassa, maksassa tai imusolmukkeissa

it. hoitoja annetaan yhteensä kuusi kertaa 4 viikon välein.

Potilaat, joilla ei ole suuren riskin tekijöitä diagnoosivaiheessa

Jos potilaalla ei ole edellä mainittuja neuroleukemian riskitekijöitä, it.-hoitoja annetaan yhteensä kolme kertaa 8 viikon välein

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 26.05.2015 - 19:32

AML

hallinta - 08.05.2010 - 07:58

Akuutti myelooinen leukemia (AML) ryhmä geneettisesti erilaisia veritauteja, joiden yhteisenä piirteenä on kypsymishäiriö ja hallitsematon kasvu luuytimen myelooisissa progenitori- ja kantasoluissa. AML:n diagnoosi perustuu luuytimen (tai veren) morfologiaan ja leukemiaspesifisien pintaproteiinien ja sytomolekylaaristen poikkeavuuksien osoittamiseen.

AML-tautia hoidetaan monisolunsalpaajahoidolla ja osalla potilaista hoitoa tehostetaan allogeenisen kantasolujensiirron avulla. Hoito perustuu Suomen Leukemiaryhmän AML-2012 hoito-ohjelmaan niillä potilailla, joille voidaan antaa intensiivistä, remissioon tähtäävää solunsalpaajahoitoa. Muilla potilailla hoidon aiheet ja laatu punnitaan potilaskohtaisesti.

Sivuto on siirtymässä toiseen osoitteeseen. Voimassa olevat ohjeet löytyvät: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

Toimitus

Pirjo Koistinen, Kimmo Porkka, Erkki Elonen, Mika Kontro, Riikka Räty

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 23.12.2021 - 12:51

Diagnoosi

hallinta - 18.05.2010 - 10:24

Sivusto siirtymässä toiseen osoitteseen. Ajankohtaiset ohjeet löytyvät toistaiseksi linkistä: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

AML-taudin diagnoosi perustuu luuytimen (tai veren) morfologiseen tutkimukseen, sekä blastien virtaussytometriseen pintaproteiinitutkimukseen, joita täydennetään myöhemmin valmistuvilla sytomolekyyligeneettisillä tutkimuksilla.

Diagnostiset kriteerit (WHO2008): blastien määrä veressä ja/tai luuytimessä >=20% (tarkennukset).

Diagnoosivaiheen tutkimusten tulosten perusteella arvioidaan potilaan hoitokelpoisuutta, allogeenisen kantasolujensiirron mahdollisuutta, ennustetta ja selvitetään minimitaudin (MRD) seurantaan sopivat merkkiaineet (markkerit).

Anamneesi

infektio‑ ja vuoto-oireet
luustokivut
tuumoreihin viittaavat oireet
säteilyaltistus, aiemmat solunsalpaajahoidot, liuotinaine- ja torjunta‑ainealtistus
sairaudet, jotka voivat vaikuttaa intensiivisen induktiohoidon sietoon (sydän, maksa, munuaiset, diabetes, neurologia, psyyke)
lääkitys ja allergiat
alle 66‑vuotiaiden potilaiden sisarusten olemassaolo, terveydentila ja kotipaikka selvitetään mahdollista allogeenista kantasolujensiirtoa ajatellen.

Kliininen tutkimus

infektiofokukset (suu, ruoansulatuskanava, perianaaliseutu, hengitystiet, virtsatiet, iho)
verenvuototaipumus
imusolmukestatus, maksan ja pernan status, ihoinfiltraatiot ja ienhyperplasia.

Veri- ja virtsanäytteet

B-PVK+TKD, E-Retik, veriryhmä (E-ABORh), ristikoe (B-Xkoe), P-CRP, P-TT, P-APTT, P-D-dimeer, P-fibrinogeeni, P-Alb, S-Prot, S-IgA, S-IgG, S-IgM, P-Krea, P-K, P-Na, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P‑Gluc, P-Bilir, P-Bilir‑kj, P-ASAT, P-ALAT, P-LD, P-AFOS, P-Uraat, S-CMVAb, S-EBVAb, S-ToxoAb, S-HIVAgAb, S-HAVAb, S-HBsAg, S-HCVAb, B-HbA1c, (f)P-kol ja (f)P-trigly, U-seula ja U –BaktV, raskaustesti (tarvittaessa).
8 ml verta CPT-putkeen molekyyligeneettisiä tutkimuksia varten (TyksLab)
HLA‑kudostyypitysnäyte I (SPR: tutkimusnumero 5306, B-potilaan HLA1-tutkimuspaketti (kantasolujensiirto)) ja HLA‑kudostyypitysnäyte II (SPR: tutkimusnumero 5357 "B-potilaan HLA2-näyte pakastettavaksi myöhempää tutkimustarvetta varten"). TÄRKEÄÄ: nämä näytteet otetaan kahtena eri päivänä, mielellään diagnoosipäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Lisätiedot: SPR Veripalvelu

Luuydinnäytteet

Aspiraationäyte

Sivelyvalmiste: MGG‑, ANAE‑ ja rautavärjäykset.
Leukeemisten blastien immunofenotyypitys
Luuytimen hematologinen kromosomitutkimus ja tarvittaessa moniväri-FISH-tutkimus
Luuytimen hematologinen fuusiogeeniseulonta
FISH-seulonta: EVI, MLL ja kromosomien 5 ja 7 deleetiot (5q31, 7q31, kr. 7 sentromeeri)(vain TaYS ja TYKS)
FLT3-geenin mutaatiotutkimus ja nukleofosmiinigeenin (NPM1) mutaatiotutkimus
CEBPA-geenin mutaatiotutkimus; ainoastaan potilailla, joilla ei muita markkereita (normaali sytogenetiikka, ei FLT3- tai NPM1-mutaatioita)
NUP98-NSD1-fuusiogeenitutkimus (fuusiogeeniseula II, TYKS)
TyksLabiin lähetettävät molekyyligeneettiset näytteet otetaan kahteen 4ml:n CPT-putkeen
Molekyyligeneettisten tutkimusten porrastus (TYKS)

70 vuotta täyttäneet sekä potilaat joita ei voida hoitaa remissioon tähtäävällä hoidolla

luuytimen sivelyvalmiste ja immunofenotyypitys
luuytimen kromosomitutkimus

Biopsianäyte

Jos aspiraattinäytettä ei saada niin otetaan luuydinbiopsia. Palanen biopsiasta kromosomitutkimukseen.

AML:n geneettinen diagnoosi, portaittainen strategia:

1. Välittömästi dg-vaiheen näytteestä:

FISH: 5q-, 7q-, EVI1, TP53del, MLL
Bm-Kromos: (tarv. varmistetaan FISH:llä)
Fuus-mR: (pos. löydös varmistus FISHillä) PML-RARA, CBFB-MYH11, RUNX1-RUNX1T1, BCR-ABL
FLT3-D
Myeloinen NGS-paneeli (sis. NPM1, KIT ym.)

2. Mikäli Fuu-mR negatiivinen:

Fuus2-mR:MLL-MLLT3, DEK-NUP214, NUP98-NSD1

3. Erillisestä pyynnöstä, kun sytogenetiikan perusteella epäily fuusiogeenistä tai mikäli Fuus-mR, NPM1 ja Fuus2-mR kaikki negatiivisia:

RNAMut
Erillisen pyynnön perusteella, mikäli ei huonon ennusteen löydöksiä: CEBPA-geenin
mutaatioanalyysi

Biopankkinäytteet (FHRB) ja rekisteröintisuostumus

Pt-hembio (HUS-piiri) kaikilta potilailta, sisältää sekä luuydin- että verinäytteitä. Ks. tarkemmin: hematology.fi/fhrb
Kaikilta AML-2012-hoito-ohjelmaan osallistuvilta (miel. myös muilta) potilailta tulee pyytää lupa tietojen tallentamiseen (FHRB-tiedote ja suostumus)

Likvori

Ainoastaan keskushermosto‑ ja aivohermo‑oireisilta potilailta
Suuren riskin potilailta remissioon päästyä

Trombosyyttien on oltava >40 x 109/l lumbaalipunktiota tehtäessä. Jos potilaan veressä on blasteja, lumbaalipunktion tekemistä on harkittava likvorin kontaminaatioriskin takia, vaika riski onkin melko pieni.

Kuvantamistutkimukset

Keuhkokuva, vatsan UÄ, harkiten vartalon TT-kuvaus

Muut näytteet

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 23.12.2021 - 12:47

Molekyyligeneettisten tutkimusten porrastus (TYKSLAB), päivitys kesken

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Molekyyligeneettisten tutkimusten porrastus (TYKSLAB), päivitys kesken

mika.kontro - 02.03.2012 - 14:07

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:17

Luokitus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Luokitus

Toimitus - 26.05.2015 - 19:40

Sivusto siirtymässä toiseen osoitoitteseen. Ajankohtaiset ohjeet löytyvät toistaiseksi linkistä: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 28.06.2021 - 16:30

ELN 2017 riskiluokitus

hallinta - 19.04.2018 - 17:52

AML-2018 -protokollan geneettinen riskiluokitus on seuraavanlainen (perustuu European LeukemiaNetin suositukseen v. 2017):

Pieni riski (ryhmä I)

Seuraavat karyotyyppipoikkeavuudet (yksin tai muiden poikkeavuuksien yhteydessä)

t(8;21) (q22;q22.1) [ RUNX1-RUNX1T1]
inv16 (p13.1q22)/t(16;16) (p13.1;q22) [CBFB-MYH11]

NPM1-mutaatio ilman Flt3-ITD-mutaatiota tai kun Flt3-ITD-alleelikuorma on matala (<0,5)
kaksoismutatoitunut CEBPA ilman Flt3-ITD-mutaatiota

Keskiriski (Ryhmä II)

Ei korkean riskin karyotyyppimuutoksia tai mutaatioita seuraavien mutaatioiden yhteydessä:

Korkean alleelikuorman (>0,5) FLT3-ITD-mutaatio ja NPM1-mutaatio
Matalan alleelikuorman (<0,5) FLT3-ITD-mutaatio ilman NPM1-mutaatiota

Normaali karyotyyppi ilman FLT3-ITD- ja NPM1-mutaatioita

Seuraavat ryhmiin I ja III kuulumattomat karyotyyppipoikkeavuudet

t(9;11)(p21.3;q23.3) [MLLT3-KMT2A]

Muut ryhmään I ja III kuulumattomat karyotyyppipoikkeavuudet

Suuri riski (Ryhmä III)

Seuraavat karyotyyppipoikkeavuudet

t(6;9)(p23;q34.1) [DEK-NUP214]
t(v;11q23.3) [uudelleenjärjestäytynyt KMT2A luk.ottamatta muutosta t(9;11)]
t(9;22)(q34.1;q11.2) [BCR-ABL1]
inv(3)(q21.3q26.2) / t(3;3)(q21.3;q26.2) [GATA2, MECOM(EVI1)]
-5, 5q-, -7, -17/poikkeava 17p
kompleksinen karyotyyppi (kolme tai useampi karyotyyppipoikkeavuus. Lukuun ei lasketa: t(15;17), t(8;21), inv(16), t(16;16), t(9;11), t(v;11)(v;q23.3), t(6;9), inv(3), t(3;3), BCR-ABL1)
monosomaalinen karyotyyppi (yksi autosomin monosomia + yksi tai useampi rakenteellinen karyotyyppipoikkeavuus; kaksi tai useampi autosomin monosomiapoikkeavuutta)

Huom! Pienen riskin karyotyyppipoikkeavuuksia ja XY monosomioita ei lasketa mukaan

Seuraavat korkean riskin mutaatiot

korkean alleelikuorman (>0,5) Flt3-ITD -mutaatio ilman NPM1-mutaatiota
RUNX1 -mutaatio (ei pienen riskin muutoksiin yhdistyneenä)
ASXL1 -mutaatio (ei pienen riskin muutoksiin yhdistyneenä)
TP53 -mutaatio (esiintyy yleensä kompleksisen tai monosomaalisen karyotyypin kanssa)

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 05.11.2021 - 15:43

ICD-O

hallinta - 03.06.2010 - 16:59

WHO:n alaluokitus ja vastaava ICD-O -koodi (SHR-muuttuja: icd-o-aml)

AML, johon liittyy spesifinen toistuva geneettinen poikkeavuus		ICD-O
AML ja t(8;21)(q22;q22); RUNX1-RUNX1T1		9896/3
AML ja inv(16)(p13.1q22) tai t(16;16)(p13.1;q22); CBFB-MYH11		9871/3
APL ja t(15;17)(q22;q12); PML-RARA* (FAB M3)		9866/3
AML ja t(9;11)(p22;q23); MLLT3-MLL**		9897/3
AML ja t(6;9)(p23;q34); DEK-NUP214		9865/3
AML ja inv(3)(q21q26.2) tai t(3;3)(q21;q26.2); RPN1-EVI1		9869/3
AML (megakaryoblastinen) ja t(1;22)(p13;q13); RBM15-MKL1		9911/3
AML ja mutatoitunut NPM1 (ehdollinen)		9861/3
AML ja mutatoitunut CEBPA (ehdollinen)		9861/3
AML, johon liittyy myelodysplastisia muutoksia***		9895/3
Aikaisempiin hoitoihin liittyvä AML #		9920/3
Muutoin spesifioimaton AML		9861/3
AML ja minimaalinen erilaistuminen (FAB M0)		9872/3
AML ilman kypsymistä (FAB M1)		9873/3
AML ja vähäinen kypsyminen (FAB M2)		9874/3
AML, myelomonosyyttileukemia (FAB M4)		9867/3
AML, monoblastinen/monosyyttinen leukemia (FAB M5a/M5b)		9891/3
AML, akuutti erytroleukemia (FAB M6)		9840/3
Puhdas erytroleukemia, Erytroleukemia (erytroinen/myelooinen)
AML, akuutti mekakaryoblastileukemia (FAB M7)		9910/3
AML, akuutti basofiilinen leukemia		9870/3
AML, panmyeloosi ja myelofibroosi (= akuutti myelofibroosi/myeloskleroosi)		9931/3
Ekstramedullaarinen AML = myelooinen sarkooma, klorooma,		9930/3
granulosyyttinen sarkooma)
Downin syndroomaan liittyvä AML		9898/3
Blastinen plasmasytoidinen dendriittisoluleukemia		9727/3

Akuutti leukemia, erilaistumislinja kaksisuuntainen/epäselvä
Akuutti erilaistumaton leukemia		9801/3
Akuutti leukemia, sekafenotyyppi ja t(9;22)(q34;q11.2); BCR-ABL1 ##		9806/3
Akuutti leukemia, sekafenotyyppi ja t(v;11q23); MLL:n uudelleenjärjestymä		9807/3
Akuutti leukemia, sekafenotyyppi, B/myelooinen, muutoin spesifioimaton		9808/3
Akuutti leukemia, sekafenotyyppi, T/myelooinen, muutoin spesifioimaton		9809/3
NK solu lymfoblastinen leukemia/lymfooma (ehdollinen)

*Muut RARA:aan liittyvät translokaatiot ilmaistaan erikseen: t(11;17)(q23;q12)=ZBTB16-RARA,

t(11;17)(q13;q12)=NUMA1-RARA, t(5;17)(q35;q12)=NPM1-RARA, tai STAT5B-RARA

**Muut MLL:aan liittyvät translokaatiot ilmaistaan erikseen: t(6;11)(q27;q23)=MLLT4-MLL, t(11;19)(q23;p13.3)=MLL-MLLT1, t(11;19)(q23;p13.1) =MLL-ELL, t(10;11)(p12;q23) =MLLT10-MLL

***>20 % blasteja veressä tai luuytimessä ja mikä tahansa seuraavista: aikaisempi MDS tai MDS/MPD, yli 50 % soluista vähintään kahdessa solulinjassa on dysplastisia, tai tautiin liittyy myelodysplasialle ominainen sytogeneettinen poikkeavuus, joita ovat: kompleksinen karyotyyppi (kolme tai useampi kromosomaalinen poikkeavuus), balansoimattomat löydökset: -7, del(7q), -5, del(5q), i(17q), i(17p), -13, del(13q), del(12p), t(12p), del(9q), idic(X)(q13), balansoidut löydökset: t(11;16)(q23;p13.3), t(3;21)(q26.2;q22.1), t(1;3)(p36.3;q21.1), t(2;11)(p21;q23), t(5;12)(q33;p12), t(5;7)(q33;q11.2), t(5;17)(q33;p13), t(5;10)(q33;q21), t(3;5)(q25;q34).

# Altistuminen sytotoksisille aineille: alkyloivat aineet, ionisoiva sädehoito, topoisomeraasi II:n inhibiittorit, muut.

## BCR-ABL1 positiivinen leukemia voi olla sekasolulinjainen akuutti leukemia, mutta se tulisi hoitaa kuten BCR-ABL1 positiivinen ALL.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 26.05.2015 - 19:41

ELN 2010 riskiluokitus

hallinta - 03.06.2010 - 17:00

AML-2012-tutkimuksen geneettinen riskiluokitus on seuraavanlainen (perustuu European LeukemiaNet:in suositukseen v. 2010):

Pieni riski (ryhmä I)

Seuraavat karyotyyppipoikkeavuudet (yksin tai muiden poikkeavuuksien yhteydessä)

t(8;21) (q22;q22) [ RUNX1-RUNX1T1]
inv16 (p13.1;q22)/t(16;16) (p13.1;q22) [CBFB-MYH11]

Normaali karyotyyppi seuraavien mutaatioiden yhteydessä

NPM1-mutaatio ilman Flt3-ITD-mutaatiota
kaksoismutatoitunut CEBPA ilman Flt3-mutaatiota

Keskiriski (Ryhmä II)

Normaali karyotyyppi seuraavien mutaatioiden yhteydessä:

FLT3-ITD-mutaatio ja NPM1-mutaatio
FLT3-ITD-mutaatio ilman NPM1-mutaatiota

Normaali karyotyyppi ilman FLT3-ITD- ja NPM1-mutaatioita
Seuraavat ryhmään I ja III kuulumattomat karyotyyppipoikkeavuudet

t(9;11)(p22;q23); MLLT3-MLL
muut ryhmään I ja III kuulumattomat karyotyyppipoikkeavuudet

Suuri riski (Ryhmä III)

Seuraavat karyotyyppipoikkeavuudet

inv(3)(q21q26.2) / t(3;3)(q21;q26.2) [RPN1-EVI1]
t(6;9)(p23;q34) [DEK-NUP214]
t(v;11(v;q23) [uudelleenjärjestäytynyt MLL luk.ottamatta muutosta t(9;11)]
-5, 5q-, -7, poikkeava 17p
kompleksinen karyotyyppi (kolme tai useampi karyotyyppipoikkeavuus. Lukuun ei lasketa seuraavia: t(15;17), t(8;21), inv(16), t(16;16), t(9;11), t(v;11)(v;g23), t(6;9), inv(3), t(3;3))
monosomaalinen karyotyyppi (yksi autosomin monosomia + yksi tai useampi rakenteellinen karyotyyppipoikkeavuus; kaksi tai useampi autosomin monosomiapoikkeavuutta)

Huom! Pienen riskin karyotyyppipoikkeavuuksia ja XY monosomioita ei lasketa mukaan

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 17:51

Seuranta ja vastearvio

hallinta - 18.05.2010 - 10:24

Sivusto siirtymässä toiseen osoitoitteseen. Ajankohtaiset ohjeet löytyvät toistaiseksi linkistä: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

Avainmuuttujat

Hoitotulosten arviointia varten potilaiden diagnoosivaiheen tietoja, annetut hoidot ja niiden vasteet kerätään Suomen hematologiseen rekisteriin (SHR) potilaan suostumuksella. AML-2012 ohjelmaan (vähimmäisvaatimuksena) kirjattavat tiedot on merkitty peukalomerkillä ( ).

Induktio‑ ja konsolidaatiovaiheen tutkimukset

Veritutkimukset hypoplasiavaiheessa

Vähintään kolmesti viikossa: B-PVK+Ne ja P-CRP.
Vähintään kahdesti viikossa: B-XKoe, P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS.
Vähintään kerran viikossa: P-TT/INR, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat (vain ensimmäisen hoidon 2 ensimmäisen viikon aikana)
Solujen toipumisvaiheessa on tärkeää tutkia blastien esiintymistä veressä: B-PVK+TKD
Kuumeisten, pahoinvoivien ja ripuloivien potilaiden veren soluarvoja, CRP:tä, elektrolyyttejä, happo-emästasetta ja kreatiniinia seurataan päivittäin
Infektionäytteiden aktiiviseen ottamiseen ja oikea‑aikaiseen lähettämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (neutropeenisen potilaan infektiot)

Luuydinnäytteet induktiohoidon jälkeen

Hypoplasiavaihe induktiohoidon jälkeen, päivä 14 (suositus, ei kuulu AML2012-ohjelmaan)

Aspiraationäytteen morfologinen näyte tutkitaan hypoplasian asteen ja leukemian refraktorisuuden arvioimiseksi. Toisinaan remissio tulee kuitenkin hitaasti eikä päivän 14 näytteen perusteella voida päätellä lopullista refraktorisuutta. Jos blasteja on ylimäärä, tutkitaan luuydin myös päivinä 21 ja 28, jotta mahdollinen reinduktio ei turhaan viivästyisi.
Jos ensimmäisellä induktiohoidolla ei päästä remissioon, hypoplasiavaiheen näyte tutkitaan myös toisen induktiohoidon jälkeen.

Remission arviointi solujen toipuessa induktiohoidon jälkeen, päivä 28

Luuydinnäyte tutkitaan remission arvioimiseksi tutkitaan verisolujen noustessa hoidon jälkeen tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

Jos luuydin on vielä hypoplastinen ja veressä on merkittävä sytopenia, eikä seuraavaa solunsalpaajahoitoa voida aloittaa, luuytimen toipumista ja remission saavuttamista seurataan aspiraationäytteen morfologian avulla noin viikon välein.
Tässä vaiheessa otetaan näyte (näytteet) myös jäännöstaudin arvioimiseksi, jos markkeri on.

Likvoritutkimus remission varmistamiseksi induktiohoidon jälkeen seuraavissa tilanteissa:

DG-vaiheessa sytogeneettisenä muutoksena kromosomi 16:n inversio tai t(16;16)
Dg-vaiheen B-leuk > 100 x 10⁹/l
Dg-vaiheessa ekstramedullaarinen tauti muualla kuin keskushermostossa

Luuydinnäytteet konsolidaatiohoidon jälkeen

Jokaisen konsolidaatiohoidon jälkeen otetaan luuydinnäytteet morfologisen remission ja jäännöstaudin arvioimiseksi.

Seurantavaiheen tutkimukset (AML-2012)

Luuydinnäytteestä tutkitaan allogeeniseen kantasolusiirtohoitoon soveltuvilta pienen riskin potilailta morfologian lisäksi jäännöstauti (RQ-PCR / FC-menetelmällä) 2 vuoteen saakka. Jos aiemmin jäännöstaudin suhteen negatiivisella potilaalla todetaan positiivinen tulos, ohjelmoidaan uusi näyte mahdollisimman pian.

Merkittävän jäännöstaudin ilmaantuminen voi johtaa allogeeniseen kantasolusiirtoon tai siirron jo saaneilla aikaistettuun immunosuppression purkuun ja lyfosyyttisiirtoon kantasolujen luovuttajalta (DLI)
Muissa riskiryhmissä jäännöstautiseuranta hoitavan yksikön harkinnan mukaisesti
Uusi solunsalpaajahoito aloitetaan vasta kun todetaan morfologinen relapsi

Seurantaohjelma

1. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

1 kk välein B-PVK+TKD
3 kk välein luuytimen aspiraationäyte
- morfologia
- jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FC-menetelmällä): allogeenisen kantasolusiirron piirissä olevilta pienen riskin potilailta, myös muissa riskiryhmissä suositeltava

2. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

3 kk välein B-PVK+TKD
3 kk välein luuytimen aspiraationäyte
- - morfologia
  - jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FC-menetelmällä): allogeenisen kantasolusiirron piirissä olevilta pienen riskin potilailta, myös muissa riskiryhmissä suositeltava

3.-4. vuosi (5 vuoteen saakka) konsolidaatiohoidon päättymisestä

4 - 6 kk välein B-PVK+TKD
Luuytimen aspiraatiotutkimus tehdään, jos soluarvot tai oireet antavat siihen aihetta

Seurantapaikka

HUS: Remissiossa olevat HUS:n piirin potilaat seurataan 5 v ajan hoitojen päättymisestä HUS:n sairaaloissa ja sen jälkeen, jos erityisiä ongelmia ei ole, TK:ssa tai muun oman lääkärin toimesta. Muiden keskusairaaloiden alueiden potilaat seurataan ao. keskussairaalan toimesta, kun konsolidaatiohoidot on annettu.

Tutkimukset epäiltäessä relapsia

Anamneesi: vuototaipumus, infektio, yleisoireet, kivut, päänsärky, pahoinvointi

Status: petekiat, mustelmat, infektiofokukset, hepatosplenomegalia, lymfadenopatia, tuumorit, ihoinfiltraatio, ienhyperplasia, aivohermojen löydökset

Veri- ja virtsakokeet: B-PVK+TDK, CRP,P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS, P-TT, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat, B-Xkoe

Luuytimen aspiraationäyte:

MGG‑värjäys, muut värjäykset harkinnan mukaan
Kromosomitutkimus harkinnan mukaan
Pintamerkkitutkimus harkinnan mukaan
Jäännöstaudin seurantamarkkeri harkinnan mukaan

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 28.06.2021 - 16:30

Taudin status

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Taudin status

Toimitus - 26.05.2015 - 19:44

Vastearvion yhteydessä pyritään tautitaakan arvio ja taudin tilanne luokittelemaan oheisen taulukon mukaisesti (SHR-muuttuja: disease_status). Taulukosta valitaan arviointihetkellä oleva paras vaste.

Lyhenne	Nimike	Määritelmä
CR-MRDneg	Remissio, jäännostauti negatiivinen	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja Molekyyligeneettinen tai immunofenotyyppi-markkeri negatiivinen (jos 2 menetelmää, molemmat negatiivisia)
CR-MRDpos	Remissio, jäännostauti positiivinen	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja Molekyyligeneettinen tai immunofenotyyppi-markkeri positiivinen (jos 2 menetelmää, molemmat/toinen positiivinen)
CCR	Sytogeneettinen remissio	Morfologinen remissio (CR tai CRi) ja G-raita/FISH-markkeri negatiivinen; vähintään 20 metafaasia tutkittu Ei MRD-markkeria (molgen/IFT) käytettävissä
CR	Morfologinen remissio	Normo- tai hypersellulaarinen luuydin, blasteja < 5% B-neut >1,0, b-trom >100; ei verituotetarvetta Ei merkkejä ekstramedullarisesta taudista; likvorissa ei blasteja
CRi	Remissio, puutteellinen luuytimen toipuminen	Muuten CR, mutta B-neut <1,0 tai b-trom <100
PR	Osittainen remissio	Luuytimessä blasteja 5-10% Likvorissa blasteja <10 (tämä määritelmä vahvistamatta)
Hypoplasia	Dysplasia/hypoplasia	Luuytimen morfologia hypoplastinen/dysplastinen, blastit ≤ 10%
RD	Refraktaari tauti (RD)	Ei CR-, CRi- tai PR-vastetta
Relapsi (MRD)	Molekyyligenettinen relapsi	Luuytimessä blasteja <5% ja aiemmin toistetusti negatiivinen jäännöstautimarkkeri positiivinen ja lisääntyvä vähintäät kahdessa peräkkäisessä näytteessä tai Luuytimessä blasteja <5% ja hoidon aloitukseen johtava jäännöstautimäärä yhdessä näytteessä.
Relapsi (bm)	Relapsi	Luuytimessä blasteja ≥5%, vähintään kuukautta aiemmin ollut CR
Relapsi (neuro)	Isololoitu neurorelapsi	Likvorissa leukeemisia blasteja, vähintään kuukautta aiemmin ollut CR Luuytimessä blasteja <5%
Relapsi (ekstram)	Isololoitu ekstramedullaarinen relapsi	Esim. klorooma, muu leukeeminen tuumori Likvorissa ei leukeemisia blasteja Luuytimessä blasteja <5%
Exitus- refraktaari	Exitus, refraktaari tauti	Kuolema RD-vasteessa (ensilinjan hoito)
Exitus-relapsi	Exitus, relapsi	Luuytimessä blasteja ≥5%
Exitus-infektio	Exitus, infektio	Luuytimessä blasteja <5%, b-neut >0,5
Exitus-aplasia	Exitus, aplasia	Luuytimessä blasteja <5%, luuydin hypoplastinen
Exitus-hoitoon liittyvä (TRM)	Exitus, hoitoon liittyvä	Luuytimessä blasteja <5%
Exitus-muu tauti	Exitus toisesta taudista johtuen	Luuytimessä blasteja <5%
Exitus - ei hoitoa	Exitus, hoito keskeytetty	Ei mahdollisuutta AML:n hoidon jatkamiseen
Exitus - ei edeltävää hoitoa	Exitus, palliatiivinen hoito	Ei aiempaa hoitoa AML:aan, palliatiivinen hoito
Exitus-tuntematon	Exitus, syy tuntematon	Edeltävässä luuydinnäytteessä blasteja <5%
Poistunut seurannasta	Seuranta loppunut (lost-to-follow-up)	Ei tietoa taudin tilasta tai elossaolosta

Viimeksi muokannut:

kimmo.porkka - 27.12.2017 - 09:04

Hoito

hallinta - 18.05.2010 - 10:24

Sivusto siirtymässä toiseen osoitteseen. Ajankohtaiset ohjeet löytyvät toistaiseksi linkistä: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

AML-potilaat hoidetaan ensisijaisesti SLR:n AML-2018-hoito-ohjelman mukaisesti. Akuutti promyelosyyttileukemia (APL) hoidetaan erillisen ohjeen mukaisesti.

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 23.12.2021 - 12:45

AML-2012 (vanha protokolla)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

AML-2012 (vanha protokolla)

Pirjo Koistinen - 16.01.2012 - 14:37

Täältä löydät tietoa Suomen leukemiaryhmän AML-2012-hoito-ohjelmasta (lopullisen version päiväys 11.01.2012). Se on kokonaisuudessaan ladattavissa alla olevasta liitetiedostosta (attachment). Alla otsikoittain jaoteltuna on esitetty keskeiset osiot hoito-ohjelmasta.

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:09

Liite	Koko
hoito_ohjelma_aml-2012_11jan2012.doc	293 KB

Tiivistelmä AML-2012

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Tiivistelmä AML-2012

kimmo.porkka - 25.01.2012 - 14:56

Kyseessä on 16-vuotiaille ja sitä vanhemmille akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastaville potilaille tarkoitettu valtakunnallinen Suomen leukemiaryhmän (SLR) laatima hoito-ohjelma, jonka tarkoitus on saada kaikki yli 65-vuotiaat potilaat yhtenäisen hoidon piiriin.

Hoito-ohjelmaan soveltuva potilas saa aluksi induktiohoidon (enimmillään kaksi sykliä), jolla tähdätään morfologiseen remissioon. Remissio pyritään mahdollisuuksien mukaan arvioimaan luuydinnäytteestä myös virtaussytometrisellä menetelmällä. Morfologisen remission saavuttaneet potilaat jaetaan kolmeen eri riskiluokkaan (pieni riski, keskiriski ja suuri riski) dg-vaiheessa otettujen geneettisten tutkimustulosten mukaisesti. Jokaisessa riskiluokassa toteutetaan remission jälkeen konsolidaationa enimmillään kolme solunsalpaajahoitoa, jonka jälkeen siirrytään seurantaan. Kuitenkin kaikille niille remission saavuttaneille allogeeniseen siirtoon soveltuville keskiriskin ja suuren riskin potilaille, joille sopiva luovuttaja löytyy, suositellaan ensimmäisessä remissiossa konsolidaationa allogeenista kantasolusiirtohoitoa heti kun se on mahdollista toteuttaa. Pienen riskin potilaille suositellaan allogeenista kantasolusiirtohoitoa ensimmäisessä remissiossa vain, jos kolmen konsolidaatiohoidon jälkeen heillä on molekulaarisesti mitattava merkittävä jäännöstauti.

Jäännöstautia seurataan allogeeniseen kantasolusiirtohoitoon soveltuvilla geneettisesti pienen riskin potilailla jokaisen hoidon jälkeen ja seurantavaiheessa kolmen kuukauden välein kahteen vuoteen saakka remission toteamisesta. Jos tällaiselle potilaalle ilmaantuu seurannan aikana merkittävä jäännöstauti, hänelle suositellaan allogeenista kantasolusiirtohoitoa, jos se on mahdollista toteuttaa. Muissa riskiryhmissä jäännöstaudin seuranta ei ole välttämätön, mutta sitä suositellaan tehtäväksi kuten pienen riskin ryhmässä, tutkimustiedon kartuttamiseksi tulevia hoitotutkimuksia ajatellen. Pienen riskin potilaille jäännöstaudin seurantaan soveltuvin menetelmä on RQ-PCR. Muissa riskiryhmissä jäännöstaudin seurantaan käytetään soveltuvinta herkintä menetelmää. Jäännöstaudin seurantaa suositellaan tehtäväksi myös virtaussytometrialla.

Induktiohoidolle refraktaaristen ja hoidon tai seurannan aikana relaboituvien potilaiden jatkohoidosta päättää hoitava lääkäri.

Potilaat ja hoitotulosten arvioimisessa tarvittavat seurantatiedot (erillinen raportointiliite) ilmoitetaan potilaan antamalla kirjallisella suostumuksella Suomen Hematologiseen Rekisteriin (SHR). Jokainen vastuulääkäri ohjeistaa ERVA-alueensa keskussairaalat hoito-ohjelman ja sen raportoinnin suhteen.

Hoito-ohjelmassa mukana oleville potilaille suositellaan osallistumista mahdollisesti myöhemmin käynnistyviin erillisiin SLR:n suunnittelemiin AML:n tutkimuksiin.

Hoito-ohjelmaan pyritään saamaan 400 potilasta vuosien 2012 - 2015 aikana.

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 18:55

Vuokaaviot (AML-2012)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Vuokaaviot (AML-2012)

hallinta - 20.12.2011 - 00:24

AML-2012-hoito-ohjelma: yleiskaavio

Pienen relapsiriskin hoitokaavio

Keskisuuren relapsiriskin hoitokaavio

Suuren relapsiriskin hoitokaavio

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:08

Valintakriteerit

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Valintakriteerit

kimmo.porkka - 04.04.2012 - 13:04

Potilaan ikä on dg-hetkellä >16 vuotta
Potilaalla on AML WHO-kriteerien mukaisesti
Allekirjoitettu kirjallinen suostumus tietojen tallentamisesta Suomen Hematologiseen Rekisteriin (FHRB)

Poissulkukriteerit

Akuutti promyelosyyttileukemia
Soveltumattomuus hoito-ohjelmaan: vaikea sydän-, keuhko-, maksa- tai munuaissairaus, vaikea psykiatrinen sairaus/tila, vaikea dementia, huono hoitomyöntyvyys
Arvioitu elinaika leukemiasta riippumattomasta syystä on alle 6 kk.

Hoito-ohjelman ensisijaiset päätetapahtumat

Remissio (CR)
Relapsivapaa elinaika (RFS)
Kumulatiivinen relapsin insidenssi (CIR)
Kokonaiselinaika

Hoito-ohjelman toissijaiset päätetapahtumat

Induktio- ja konsolidaatiohoidon kuolleisuus
Hoitosyklin viivästymisen syyt
Hoito-ohjelman keskeyttämisen syyt

Muita raportoitavia parametreja

Jokaisesta hoitosyklistä:

Neutropenian kesto (<0.5)
Trombosytopenian kesto (<50)
Infektioiden vaikeusaste (WHO-luokitus)
Veriviljelypositiiviset infektiot
Sairaalapäivät
Jäännöstaudin määrä

Seurantavaihe:

Jäännöstaudin määrä 3 kk välein 2 vuoteen saakka

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:07

Induktiohoidot (AML-2012)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Induktiohoidot (AML-2012)

kimmo.porkka - 25.01.2012 - 14:57

Ensimmäinen induktio (IA)

Idarubisiini (Ida): 12 mg/m² päivinä 1, 3 ja 5 15 min iv infuusiona (sama annos kaikissa ikäryhmissä)

Sytarabiini (AraC):
• <60-vuotiaat: bolus 100 mg päivänä 1 ja 100 mg/m² jatkuvana iv infuusiona pnä 1-9
• ≥60-vuotiaat: bolus 100 mg päivänä 1 ja 100 mg/m² jatkuvana iv infuusiona pnä 1-7

Toinen induktio (Mito-HDAraC)

Se annetaan vain, jos potilas ei mene morfologiseen remissioon ensimmäisellä induktiolla.

Mitoksantroni (Mito):
• <60-vuotiaat: 12 mg/m² 30 min iv. infuusiona pnä 2-5
• ≥60-vuotiaat: 8 mg/m² 30 min iv. infuusiona pnä 2-5

Suuriannos-sytarabiini (HDAraC):
• <60-vuotiaat: 2 g/m² 3 tunnin iv. infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1, 3, 5 ja 7
• 60-69-vuotiaat: 1 g/m² 3 tunnin iv. infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1,3, 5 ja 7
• ≥70-vuotiaat: 1 g/m² 3 tunnin iv. infuusiona kerran päivässä päivinä 1, 3, 5 ja 7

• Oftan Dexa silmätipat 1gttx4-6 molempiin silmiin pnä 1-8

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:13

Konsolidaatiohoidot (AML-2012)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Konsolidaatiohoidot (AML-2012)

kimmo.porkka - 25.01.2012 - 14:57

Ensimmäinen konsolidaatiohoito (HDAraC-Ida)

Annetaan vain, jos potilas saavuttaa morfologisen remission joko ensimmäisellä tai toisella induktiohoidolla.

Suuriannos-sytarabiini (HDAraC):
• <60-vuotiaat: 2 g/m² 3 tunnin iv. infuusiona 12 tunnin välein pnä 1, 3 ja 5
• 60-69-vuotiaat: 1 g/m² 3 tunnin iv infuusiona 12 tunnin välein pnä 1, 3 ja 5
• ≥70-vuotiaat: 1 g/m² 3 tunnin iv. infuusiona kerran päivässä pnä 1, 3 ja 5
• deksametasoni-silmätipat 1 gtt x4-6 molempiin silmiin pnä 1-6

Idarubisiini:
• <60-vuotiaat: 12 mg/m² 15 min iv. infuusiona pnä 2 ja 4
• ≥60-vuotiaat: 8 mg/m² 15 min iv. infuusiona pnä 2 ja 4

Toinen konsolidaatiohoito (HDAraC)

Se annetaan vain, jos potilas on morfologisessa remissiossa.

Kolmas konsolidaatiohoito (HDAraC-Mito)

Se annetaan vain, jos potilas on morfologisessa remissiossa.

Mitoksantroni (Mito):
• <60-vuotiaat: 12 mg/m² 30 min iv. infuusiona pnä 2 ja 4
• ≥60-vuotiaat: 8 mg/m² 30 min iv. infuusiona pnä 2 ja 4

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:13

Kantasolujensiirto (kriteerit AML-2012)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Kantasolujensiirto (kriteerit AML-2012)

kimmo.porkka - 05.04.2012 - 11:14

Pienen riskin AML-potilailla valmistaudutaan kolmannen hoidon jälkeen tehtävään allogeeniseen kantasolusiirtohoitoon, jos aikaisempien hoitojen jäännöstaudin perusteella se näyttää todennäköiseltä. Jos siirto ei ole mahdollinen, siirrytään seurantavaiheeseen.

Keskisuuren ja suuren riskin ryhmässä tehdään allogeeninen kantasolujensiirto kahden hoidon jälkeen tai sen jälkeen heti kun se on mahdollista, jos sopiva luovuttaja (sisarus tai rekisteristä peräisin oleva) on olemassa ja siirto muutoin on mahdollista toteuttaa. Jos luovuttajaa ei ole, annetaan potilaille yhteensä kolme konsolidaatiota. Kolmen konsolidaatiohoidon jälkeen tai konsolidaatiohoitojen keskeytyessä siirrytään seurantavaiheeseen.

Allogeenista kantasolujensiirtohoitoa tarjotaan edellä esitetyin perustein siirtoon soveltuvalle potilaalle 65 ikävuoteen saakka ja yksilöllistä harkintaa käyttäen aina 70 ikävuoteen saakka, jos hänelle löytyy sopiva luovuttaja. Siirtoon soveltuvista keskiriskin ja suuren riskin potilaista laaditaan lähete allogeeniseen siirtoyksikköön (HYKS tai TYKS) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös pienen riskin potilaiden siirtoon varaudutaan mahdollisimman varhain jäännöstaudin tulos huomioiden. Lähetteeseen liitetään liitteen 7 mukaiset tiedot (ks. erillinen linkki ja protokolla). Jos sisarusluovuttajaa ei löydy, siirtokeskus ryhtyy etsimään rekisteriluovuttajaa. Samanaikaisesti tiiviisti seurataan potilaan hoidon etenemistä ja mahdollisten komplikaatioiden syntymistä. Jos potilaalle löytyy sisarusluovuttaja tai rekisteristä löytyy kudostyypiltään sopiva luovuttaja (siirtokeskuksen tekemä valinta), käydään siirtokeskuksessa keskustelu allogeeniseen siirtoon liittyvistä asioista potilaan, lähiomaisen ja mahdollisen sisarusluovuttajan kesken. Kun potilas on ilmoittanut keskustelun jälkeen haluavansa edetä siirtoon (ja sisarusluovuttaja samoin), voidaan tautitilanteen salliessa ryhtyä aktivoimaan siirtoaikataulua. Noin kolme viikkoa ennen kantasolujen siirtopäivää potilas ja sisarusluovuttaja tutkitaan polikliinisesti siirtoyksikössä. Mikäli tutkimuksissa ei ilmene estettä, edetään suunniteltuun intensiivihoitoon. Rekisterin luovuttaja tutkitaan rekisterin toimesta. Lopullisen arvion potilaan sopivuudesta siirtoon, luovuttajan valinnan ja potilaalle annettavan esihoidon tekee siirtoyksikkö.

Keskiriskin ja suuren riskin potilailla siirtoon pääsyn optimaalisin ajankohta on induktion tai yhden konsolidaation jälkeen.

Viimeksi muokannut:

sari.kytola - 19.04.2018 - 19:14

Tietojen rekisteröinti

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Tietojen rekisteröinti

kimmo.porkka - 25.01.2012 - 14:57

Hoito-ohjelman tiedot ovat SLR:n omaisuutta. Raportoitavat tiedot siirretään potilaan kirjallisella suostumuksella Suomen Hematologiseen Rekisteriin (SHR/FHRB). Raportoitavat tiedot voidaan siirtää joko suoraan rekisteriin tai ne voidaan ensin kerätä erillisille kaavakkeille ja niistä myöhemmin siirtää rekisteriin. Tietojen siirtäminen rekisteriin edellyttää sitä, että SHR on hyväksytty sairaanhoitopiireissä käyttöön (eettisen toimikunnan kannanotto ja shp:n johtajaylilääkärin hyväksyntä). Jokaisen ERVA-alueen vastuulääkäri huolehtii siitä, että SHR on saanut hyväksynnän alueellaan. Hän myös ohjeistaa tietojen keräämisen vastuualueellaan. Kerättyjä tietoja käsitellään salassa pidettävien tietojen vaatimusten mukaisesti. Vain nimettyjen henkilöiden on mahdollista tarkastella hoitotuloksia. SHR:n tiedoista tehdyistä yhteenvedoissa ja raporteissa yksittäisten potilaiden tietoja ei voida tunnistaa.

Allogeenisen kantasolusiirtohoidon saaneet potilaat raportoidaan tästä riippumatta transplantaatiorekistereihin normaalin käytännön mukaisesti ja tuloksia voidaan käyttää rekisterien tekemissä analyyseissä. Hoito-ohjelman tuloksista raportoidaan leukemiaryhmälle ja ne hyödynnetään niissä erillisissä hoitotutkimuksissa, joihin potilaita tästä hoito-ohjelmasta mahdollisesti suositellaan. Hoitotulokset pyritään myös raportoimaan alan kansainvälisissä lehdissä SLR:n toimesta. SLR päättää julkaisujen kirjoittajista erikseen.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 14.08.2015 - 17:32

Vastuulääkärit

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Vastuulääkärit

kimmo.porkka - 25.01.2012 - 14:53

Pirjo Koistinen
AML-2012-hoito-ohjelman vastuuhenkilö
Syöpätaudit ja hematologia, Medisiininen tulosalue, OYS
PL 20, 90029 OYS
pirjo.koistinen@ppshp.fi, puh (08) 315 4617

Kimmo Porkka
Hematologian klinikka, Medisiininen tulosyksikkö, HYKS
PL 372, Haartmaninkatu 4, 00029 HUS
kimmo.porkka@helsinki.fi, puh. 09 471 72338

Tapio Nousiainen
Sisätautien klinikka, KYS
PL 1777, 70211 Kuopio
tapio.nousiainen@kuh.fi, puh. (017) 173 311

Maija Itälä-Remes
osasto 015, TYKS
PL52, 20521 Turku
maija.itala-remes@tyks.fi, puh (02) 313 0000

Hannele Rintala
Sisätautien klinikka, TAYS
PL 2000, 33521 Tampere
hannele.rintala@pshp.fi, puh (03) 311 611

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 14.08.2015 - 17:33

Potilaan tiedote

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Potilaan tiedote

kimmo.porkka - 17.04.2012 - 16:27

Versio 17.04.2012

Tietoa akuutista myelooisesta leukemiasta ja sen uudesta suomalaisesta hoito-ohjelmasta

16-VUOTIAIDEN JA SITÄ VANHEMPIEN AKUUTTIA MYELOOISTA LEUKEMIAA SAIRASTAVIEN POTILAIDEN HOITO-OHJELMA

Lyhenne: AML-2012

Arvoisa potilas

Tässä tiedotteessa kerrotaan akuutin myelooisen leukemian uudesta hoito-ohjelmasta, jonka piiriin pyritään saamaan mahdollisimman moni kyseiseen leukemiaan sairastuva aikuispotilas Suomessa. Hoito-ohjelma on Suomen Leukemiaryhmän laatima ja siinä hyödynnetään viimeaikaisin tutkimustieto taudista ja sen hoidosta.

Akuutin myelooisen leukemian hoidon yleisiä periaatteita

Akuutti myelooinen leukemia on aikuisten yleisin akuutti leukemia, jossa luuydin tuottaa epäkypsiä blastisoluja (leukemiasoluja) verenkiertoon, josta ne voivat levitä muualle elimistöön. Samanaikaisesti luuytimen normaali verisolumuodostus estyy ja aiheuttaa anemian, terveiden valkosolujen vähyyden ja verihiutaleiden kadon. Terveiden valkosolujen vähyys johtaa toistuviin infektioihin ja verihiutaleiden eli trombosyyttien kato lisää verenvuotoja. Veren suuri blastimäärä voi johtaa verenkiertohäiriöihin ja eri elinten normaalin toiminnan häiriintymiseen. Hoitamattomana tauti johtaa nopeasti kuolemaan.

Akuutin myelooisen leukemian hoidon kulmakivi on suuriannoksinen solunsalpaajalääkitys, joita annetaan muutaman päivän kuureina 4 – 6 viikon välein. Yleensä hoitokuureja tarvitaan useita. Hoidon päämääränä on taudista paraneminen, johon päästään tuhoamalla kaikki elimistössä olevat leukemiasolut.
Leukemian hoidot aiheuttavat veren kaikkien soluarvojen voimakkaan mutta ohimenevän laskun, mikä selittää suuren osan hoitoon liittyvistä haittavaikutuksista. Haittavaikutuksina voi esiintyä väsymystä, tulehduksia ja verenvuotoja. Suun kipeytyminen, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, ripuli ja hiusten lähtö ovat myös tavallisia. Mahdollisuus lasten saamiseen huononee hoitojen takia.

Suurin osa haittavaikutuksista on kuitenkin pääsääntöisesti hoidettavissa tukihoidoin. Tukihoitoina tarvitaan verituotteita ja antibiootteja, joita annetaan toistuvasti laskimonsisäisesti. Hoitojen aikana joudutaan turvautumaan usein myös suonensisäiseen ravitsemushoitoon. Hoitojen helpottamiseksi tarvitaan lähes poikkeuksetta keskuslaskimokatetria, jonka anestesialääkäri laittaa paikallispuudutuksen avulla suureen laskimoon. Katetri on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, eikä se estä esimerkiksi kotona käymistä hoitojen välissä.

Ensimmäisellä hoitojaksolla pyritään saavuttamaan remissio, jolloin leukemiasoluja ei enää nähdä luuytimessä, veriarvot ovat normaalistuneet ja leukemian mahdollisesti aiheuttamat oireet ovat hävinneet. Myöhempien hoitojaksojen tarkoituksena on hävittää mahdollinen mikroskoopilla havaitsematon jäännöstauti ja estää taudin uusiutuminen eli relapsi.

Normaalin käytännön mukaisesti hoidon tuloksia seurataan veri- ja luuydinnäytteiden avulla. Verinäytteitä otetaan voimakkaiden hoitojen jälkeen lähes päivittäin. Luuydinnäytteitä tutkitaan noin kuukauden kuluttua ensimmäisen hoidon alusta ja myöhemmin hoitokuurien jälkeen veriarvojen toivuttua sekä seurantavaiheessa neljä kertaa vuodessa kahden vuoden ajan. Kantasolujensiirron hyödyistä ja riskeistä järjestetään erillinen keskustelu niille potilaille, jotka ovat siihen soveliaita ja joille tätä hoitomuotoa tarjotaan 1 – 3 solunsalpaajakuurin jälkeen.
Hoitokuurit annetaan yleensä sairaalassa. Infektioiden ja verenvuotojen vaaran takia joudutaan hoitokuurien jälkeen olemaan sairaalassa yleensä muutamia viikkoja. Sairaalahoitojaksojen välillä lyhyet kotilomat ovat usein mahdollisia.

Hoito-ohjelman suunnittelija – Suomen Leukemiaryhmä

Maassamme akuuttien leukemioiden hoito ohjelmat on suunniteltu yli 25 vuoden ajan Suomen Leukemiaryhmän toimesta. Ryhmään kuuluu lääkäreitä pahanlaatuisia veritauteja hoitavista sairaaloista. Yhteisen suunnittelun ja tulosten seuraamisen tarkoituksena on kehittää Suomen oloihin parhaiten soveltuvia ja tehokkaita hoito ohjelmia. Käsillä oleva hoito-ohjelma toteutetaan kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa ja joissakin keskussairaaloissa. Tähän mennessä toteutetuilla hoito- ja tutkimusohjelmilla saavutetut hoitotulokset ovat parantuneet koko ajan ja ovat myös kansainvälisesti arvioituna korkeatasoisia.

Miksi tämä hoito-ohjelma on laadittu?

Leukemian hoidossa käytetään monenlaisia solunsalpaajahoitojen yhdistelmiä, joilla on saavutettu kohtalaisen hyviä hoitotuloksia. Tällä hetkellä ei voida sanoa mikä yhdistelmistä on kaikkein paras. Tämän takia yksityiskohdiltaan toisistaan eroavia hoito-ohjelmia on syytä edelleen arvioida niin tehon kuin haittavaikutustenkin suhteen.
Tässä hoito-ohjelmassa kaikki potilaat saavat saman remissioon tähtäävän induktiohoidon sekä remission saavuttamisen jälkeen kolme konsolidaatiohoitoa taudin uusiutumisen estämiseksi. Potilaat jaetaan tiettyjen diagnoosivaiheessa todettujen riskitekijöiden perusteella kolmeen eri riskiluokkaan, mikä vaikuttaa siihen, suositellaanko etenemistä allogeeniseen kantasolusiirtoon, jos sopiva kantasolujen luovuttaja löytyy.

Akuutin myelooisen leukemian ennuste vaihtelee potilaittain huomattavasti. Diagnoosivaiheen löydösten perusteella hoitovasteen saannin mahdollisuutta ja leukemian uusiutumisen riskiä voidaan arvioida monin tavoin. Viime vuosina sairaalakäyttöön on kehitetty aiempaa herkempiä menetelmiä elimistöön hoidon jälkeen mahdollisesti jäävien leukemiasolujen eli jäännöstaudin toteamiseksi. Herkät tutkimusmenetelmät ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa leukemian hoitoon, mutta niihin liittyy myös runsaasti selvitettäviä kysymyksiä sekä laboratoriotekniikan että tulosten arvioinnin kannalta. Tässä hoito-ohjelmassa nämä riskitekijät kartoitetaan uusien kansainvälisten ohjeiden mukaisesti ja mahdollista jäännöstautilöydöstä pyritään seuraamaan luuydinnäytteestä säännöllisin väliajoin aina 2 vuoteen saakka sairastumisesta.

Hoito-ohjelman tavoite

Hoitojen jatkuvan kehittämisen takia on tärkeää kerätä tiedot paitsi hoitotuloksista myös leukemian luonteesta ja potilaskohtaisista hoidon tuloksiin vaikuttavista tekijöistä. Ohjelmaan pyritään saamaan kaikki Suomessa hoidettavat 16-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät voimakkaaseen solunsalpaaja-hoitoon soveltuvat akuuttia myelooista leukemiaa sairastavat potilaat. Hoitoon soveltuvuuttaa arvioidaan aikaisempaa paremmin hyödyntäen WHO:n toimintakykymittaristoa sekä muun sairastavuuden pisteytystä siihen kehitetyillä ohjeistuksilla.

Hoito-ohjelman tärkeä tavoite on saada myös iäkkäät potilaat parantavan hoidon piiriin ja samalla arvioida, parantaako voimakas hoito iäkkäiden potilaiden ennustetta, ja onko hoidon toksisuus hyväksyttävissä. Alle 65-vuotiaiden kohdalla hoitotuloksia voidaan verrata historiallisiin kontrolleihin eli AML-92 ja AML-03-hoitotutkimuksiin osallistuneiden potilaiden hoitotuloksiin.
Tässä hoito-ohjelmassa potilaiden ohjaaminen allogeeniseen kantasolusiirtohoitoon nopeutuu ja tehostuu. Samalla kaikki (myös iäkkäät) yleisten suositusten mukaan allogeenisen kantasolusiirtohoidon piiriin kuuluvat potilaat saadaan systemaattisesti poimittua siirto-ohjelmaan.
Hoito-ohjelman yksi tavoite on arvioida jäännöstaudin merkitys kaikissa riskiryhmissä potilaan ennusteeseen. Tässä hoito-ohjelmassa tätä tietoa kerätään entistä systemaattisemmin ja useammalla eri menetelmällä. Tieto voidaan hyödyntää tulevaisuudessa arvioitaessa sitä, missä vaiheessa ja minkä suuruinen jäännöstauti tulisi hoitoa tehostamalla pyrkiä eliminoimaan.

Diagnoosi-, remissio- ja mahdollisessa relapsivaiheessa kerättävät veri- ja luuydinnäytteet, sekä kliinisen tiedon keräys Suomen hematologiseen rekisteriin ja biopankkiin (FHRB) mahdollistavat akuutin leukemian hoidon jatkuvan kehitystyön. Rekisteriin kerätty data helpottaa ja nopeuttaa hoito-ohjelman tulosten tilastollista analysointia ja väliraporttien tekemistä. Tästä tutkimuksesta saatte erillisen tiedotteen ja suostumuskaavakkeen.

Teiltä pyydetään kirjallinen suostumus biopankkinäytteiden ottamiseen sekä hoitotietojen siirtämiseen ja raportointiin Suomen Hematologiseen Rekisteriin. Mahdollinen kieltäytymisenne tietojenne rekisteröinnistä tai tutkimusnäytteiden otosta ei vaaranna tautinne hoitoa tämän hoito-ohjelman tai muun tunnetun hoito-ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki hoito-ohjelman aikana kerätty tieto käsitellään luottamuksellisena eikä hoito-ohjelmaan osallistuvan henkilöllisyys käy ilmi tehtävissä yhteenvedoissa eikä raporteissa. Suomen Hematologista Rekisteriä, johon tiedot kootaan, säilytetään tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sen käyttö on hyväksytty Teitä hoitavassa sairaalassa.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 14.08.2015 - 17:34

AML-2018

hallinta - 19.04.2018 - 12:47

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 16.03.2022 - 21:58

Liite	Koko
AML-2018, päivitys 30.8.2021 (KÄYTÖSSÄ)	370.57 KB
AML-2018, päivitys 14.11.2019 (ei käytössä)	159.64 KB
AML-2018, Diagnostiikka, päivitys 26.8.2021	163.52 KB
AML-2018,MRD-seuranta, päivitys 14.3.2022	132.51 KB
AML-2018, Riskiluokitus, päivitys 16.6.2021	168 KB
AML-2018, Non-fit, kriteerit ja hoito, päivitys 16.6.2021	100.27 KB
AML-2018, Relapsin hoito, päivitys 26.8.2021	121.8 KB
AML-2018, Likvorin tutkimuskriteerit, päivitys 16.6.2021	91.01 KB
AML-2018, Vasteen arviointi, päivitys 16.6.2021	80.36 KB
AML-2018, Diagnoosi-vuokaavio, päivitys 16.6.2021	60.31 KB
SLR_AML_ohje_APL.pdf	526.32 KB

APL

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

APL

riikka.raty - 05.05.2011 - 16:44

Sivusto on siirtymässä toiseen osoitteseen. Akuutin promyelosyyttileukemian (APL) hoito-ohje (Suomen AML-ryhmä) alla, muut ohjeet ks https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/akuutit-leukemiat/a...

Viimeksi muokannut:

mika.kontro - 23.12.2021 - 12:49

Liite	Koko
SLR_AML_ohje_APL.pdf	526.32 KB

Hoito-ohjelmia

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Hoito-ohjelmia

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 11:54

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 11:56

AI-ETI

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

AI-ETI

kimmo.porkka - 16.11.2010 - 11:56

Suomen leukemiaryhmän AML96 ohjelman hoito. Hoito on verraten hyvin siedetty, mutta relapseja tulee runsaasti. Induktiohoitona on 6 päivän AI-hoito, minkä jälkeen annetaan kaksi ETI-hoitoa. Näiden jälkeen annetaan oraalista merkaptopuriini- metotreksaatti -ylläpitohoitoa kunnes kolme vuotta on kulunut diagnoosihetkestä tai kunnes ilmaantuu relapsi.

Käyttöaiheet

Iäkkäiden AML-taudin hoito

AI-hoito 6 päivää

Sytarabiini 100 mg/m2 x 2 15 minuutin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1-6
Idarubisiini 12 mg/m2 10 minuutin infuusiona päivinä 4 ja 6 (2 annosta)

ETI‑hoito

Etoposidi 80 mg/m2 x 2 po. päivinä 1‑5
Tioguaniini 100 mg/m2 x 2 po. päivinä 1‑5
Idarubisiini 15 mg/m2 x 1 po. päivinä 1‑3

Merkaptopuriini ‑ metotreksaatti ‑ ylläpitohoito

Merkaptopuriini 70 mg/m2 kerran päivässä po.
Metotreksaatti 15 mg/m2 kerran viikossa po.

Kirjallisuutta

Suomen leukemiaryhmän tutkimusprotokolla

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 20.11.2016 - 11:41

Otsikko vaihdettiin muodosta AI-ETI muotoon AI-ETI.

AML2003

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

AML2003

Toimitus - 01.06.2010 - 09:46

Sisäänottokriteerit

Ikä 16-65 v, AML WHO kriteerein, potilaan suostumus. Potilastiedotteita ja suostumuslomakkeita on osastoilla, pkl:lla ja tämän sivun alalaidassa liitteenä (attachment)

Poissulkukriteerit

APL, KMLbla, muu sairaus estää voimakkaan hoidon antamisen, raskaus, imetys.

Diagnoosivaiheen tutkimukset

Anamneesi

Selvitetään sekundaarileukemian mahdollisuus, onko potilas saanut säde- tai solunsalpaajahoitoa tai onko hän altistunut erityisen voimakkaasti luuydintä vaurioittaville kemikaaleille tai säteilylle. Selvitetään sisarusten olemassaolo ja heidän terveydentilansa karkeasti. Hoidon toteutumiseen vaikuttavat muut sairaudet, lääkitys ja allergiat.

Status

Kartoitetaan infektio- ja vuototilanne, etsitään taudin ekstramedullaarisia ilmentymiä (imusolmukealueet, perna ja maksa, iho, ikenet, rinnat, kivekset), arvioidaan vitaalielinten tila ja potilaan suorituskyky.

Laboratoriotutkimukset

Akuutin leukemian alkukokeet edellä olevan mukaisesti.

Muut tutkimukset

Vatsan UÄ: pernan ja maksan koko ja rakenne. Thorax-röntgenkuva. Infektioiden kartoitus tilanteen mukaan. EKG. Muut tutkimukset tilanteen mukaan.

Potilaan sisarusten kudostyypitykset

On tärkeää järjestää alle 61-vuotiaiden mahdollisesti allogeniseen siirtoon soveltuvien potilaiden sisarusten HLA-tyypitys nopeasti! Luovuttajaehdokkailla ei saa olla sellaisia vaikeita sairauksia, jotka aiheuttaisivat siirteen luovutuksen yhteydessä riskejä.

Induktio- ja konsolidaatiohoitojen aikaiset tutkimukset

Luuydinnäytteet

Luuytimestä tutkitaan induktiohoidon ja jokaisen konsolidaatiohoidon jälkeen

Morfologia
Valittu jäännöstaudin markkeri, jos sellainen on diagnoosivaiheessa löydetty. Jos markkeri tutkitaan kromosomilaboratoriossa, otetaan lisäksi näytettä 7-10 ml kahteen CPT-putkeen mahdollisia myöhemmin tehtäviä täydentäviä tutkimuksia varten (blancho 99999).
Mononukleaaristen solujen eristys ja mRNA:n eristys kantasolulaboratoriossa (Bm-SoluHem 19465).

Hoitojaksojen yhteydessä arvioidaan:

Neutropenian kesto (< 0,5 x 10⁹/l), trombosytopenian kesto (< 50 x 10⁹/l), korkein CRP, kuumepäivien lukumäärä (³38 ^oC), sairaalapäivien lukumäärä, huonoin suoriutumiskyky , infektion vaikeusaste, veriviljely-positiiviset infektiot, suolitoksisuus, maksatoksisuus, CNS-toksisuus, ihotoksisuus, muu mahdollinen toksisuus, punasolusiirtojen ja trombosyyttisiirtojen tarve.

Kantasolujen luovuttajan hakeminen

HLA II -näyte sisarus- tai rekisteriluovuttajan hakua varten tutkitaan, jos siirto on aiheellinen riskiryhmäluokituksen ja jos se on mahdollinen allogeenisen siirron edellytysten perusteella. Näyte tutkitaan siirtoikäisiltä potilailta viimeistään ennen toista hoitoa.

Optimaalisen hoitotuloksen kannalta on tärkeää selvittää luovuttajan olemassaolo mahdollisimman nopeasti diagnoosivaiheessa. Ainakin alustavasti tiedon tulisi olla käytettävissä sisarusluovuttajan osalta päivään 28 mennessä (1. HLA-tyypityksen tulos) ja rekisteriluovuttajan osalta päivään 56 mennessä (mahdollisesti sopivia ehdokkaita rekisterissä).

Seurantavaiheen tutkimukset konsolidaatiohoidon päätyttyä

1.- 2. vuosikonsolidaatiohoidon päättymisestä

täydellinen verenkuva 1 kk välein.
luuytimen aspiraationäyte 3 kk välein:
- morfologia
- valittu residuaalitaudin markkeri,
- mononukleaaristen solujen eristys ja mRNA:n eristys kantasolulaboratoriossa (Bm-SoluHem 19465).

3. - 5. vuosikonsolidaatiohoidon päättymisestä

täydellinen verenkuva 4 kk välein.
3. vuodesta alkaen luuydin tutkitaan relapsiepäilyn herätessä.

6. - 10. vuosikonsolidaatiohoidon päättymisestä

täydellinen verenkuva 6 kk välein.
luuydin tutkitaan relapsiepäilyn herätessä.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:14

Liite	Koko
aml2003pot1.doc	67.5 KB
aml2003potruots.doc	29.5 KB

Induktiohoidot

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Induktiohoidot

kimmo.porkka - 24.10.2010 - 10:32

Huom!: Randomisaatio IAT tai IdAraC-Ida-hoitoon

1. induktiohoito, randomoitu IAT-hoitoon

Alle 60-vuotiaat potilaat, 9 pv hoito

Idarubisiini 12 mg/m² päivinä 1, 3 ja 5, 15 minuutin infuusiona, yhteensä 3 annosta.
Sytarabiini 50 mg/m² 15 min infuusiona päivänä 1 ja jatkuvana infuusiona 100 mg/m²/vrk päivinä 1 - 9, yhteensä koko hoidossa 950 mg/m².
Tioguaniini 75 mg/m² suun kautta 12 tunnin välein päivinä 1 - 9, yhteensä 18 annosta.
Sytarabiini- ja tioguaniinihoidon kesto lyhennetään 7 päiväksi, jos potilaalla on vaikea infektio kuten sepsis, lohkokeuhkokuume tms.

Lääke	Annos mg/m²	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Idarubisiini	12	15 min inf	x 1	1, 3 ja 5
Sytarabiini	50	nopea inf	x 1	1
Sytarabiini	100	24 t inf	jatkuva inf	1 - 9
Tioguaniini	75	po.	x 2	1 - 9

60 vuotta täyttäneet potilaat, 7 pv hoito

Idarubisiini 12 mg/m² päivinä 1, 3 ja 5, 15 minuutin infuusiona, yhteensä 3 annosta.
Sytarabiini 50 mg/m² 15 min infuusiona päivänä 1 ja jatkuvana infuusiona 100 mg/m²/vrk päivinä 1 - 7, yhteensä koko hoidossa 750 mg/m².
Tioguaniini 75 mg/m² suun kautta 12 tunnin välein päivinä 1 - 7, yhteensä 14 annosta.

Lääke	Annos mg/m²	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Idarubisiini	12	15 min inf	x 1	1, 3 ja 5
Sytarabiini	50	nopea inf	x 1	1
Sytarabiini	100	24 t inf	jatkuva inf	1 - 7
Tioguaniini	75	po.	x 2	1 - 7

1. induktiohoito, randomoitu IdAraC-Ida-hoitoon

Alle 60-vuotiaat potilaat, 7 pv hoito

Sytarabiini 1000 mg/m² 3 tunnin infuusiona x 2 päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 12 mg/m² 15 minuutin infuusiona päivinä 5 - 7, yhteensä 3 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1 gtt x 4 kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	1000 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	12 mg/m²	15 min inf	x 1	5 - 7
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

60 vuotta täyttäneet potilaat, 6 pv hoito

Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona x 2 päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 12 mg/m² infuusiona päivinä 4 – 6, yhteensä 3 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1 gtt x 4 kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	12 mg/m²	15 min inf	x 1	4 - 6
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

2. induktiohoito, MEA +/- GO

Toinen induktiohoito annetaan vain niille potilaille, joilla 1. induktiohoidon jälkeen blastien osuus normosellulaarisessa tai hypersellulaarisessa luuytimessä on yli 10 %.

Alle 60-vuotiaat potilaat

Mitoksantroni 12 mg/m² 30 min iv. infuusiona kerran päivässä päivinä 2 - 5, yhteensä 4 annosta.
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² 20 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 1 - 4, yhteensä 4 annosta.
Sytarabiini 1000 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Gemtutsumabi otsogamisiini (GO) potilaan kehon pinta-alan mukaan 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1. GO laimennetaan 100 ml:aan 0,9 % NaCl. GO ei anneta niille potilaille, joille allogeeninen kantasolujensiirto on mahdollinen hoitomuoto.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	12 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 - 4
Sytarabiini	1000 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4
Gemtutsumabi otsogamisiini (Mylotarg^R) jos ei allosiirtoa	5 mg jos pinta-ala on alle 1,7 m² 10 mg jos pinta-ala on vähintään 1,7 m²	2 t inf	x 1	1

60 vuotta täyttäneet potilaat

Mitoksantroni 8 mg/m² 30 min infuusiona kerran päivässä päivinä 2 – 5, yhteensä 4 annosta.
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² 20 min infuusiona kerran päivässä päivinä 1 – 4, yhteensä 4 annosta.
Sytarabiini 500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Gemtutsumabi otsogamisiini (GO) potilaan kehon pinta-alan mukaan 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1. GO laimennetaan 100 ml:aan 0,9 % NaCl.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	8 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 - 4
Sytarabiini	500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4
Gemtutsumabi otsogamisiini (Mylotarg^R)	5 mg jos pinta-ala on alle 1,7 m² 10 mg jos pinta-ala on vähintään 1,7 m²	2 t inf	x 1	1

Siirtyminen konsolidaatiohoitoon

Jos 1. tai 2. induktiohoidon jälkeen luuytimen blastien osuus on 10 % tai vähemmän, siirrytään konsolidaatiohoito-ohjelmaan. Jos 2. induktiohoidon jälkeen luuytimen blastien osuus on yli 10 %, jatkohoito annetaan hoitavan lääkärin harkinnan mukaisesti.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:12

Konsolidaatio-keskisuuri riski

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Konsolidaatio-keskisuuri riski

kimmo.porkka - 24.10.2010 - 10:35

Yhteensä annetaan kolme konsolidaatiohoitoa jos allogeenista kantasolujensiirtoa ei tehdä.

Kantasolujensiirto, jäännöstauti, gemtutsumabi otsogamisiini (GO)

Jos sopiva luovuttaja on olemassa alle 61-vuotiaalle potilaalle, allogeeninen siirto tehdään 1. konsolidaatiohoidon jälkeen jäännöstaudista riippumatta. Jos induktiohoidolla on saavutettu morfologinen remissio, ennen siirtoa annettava 1. konsolidaatiohoito on kevyempi kuin muiden potilaiden 1. konsolidaatiohoito. Hyväkuntoisilla yli 61-vuotiailla potilailla, joilla on tautinsa puolesta hyvin painava indikaatio allogeeniseen siirtoon, se voidaan tehdä kevennettyä esihoitoa käyttäen. Siirtoedellytykset harkitaan yksilöllisesti.
Jos luovuttajaa ei ole eikä 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todeta jäännöstautia, annetaan yhteensä kolme konsolidaatiohoitoa.
Jos sisarus- eikä rekisterisiirto ole mahdollinen potilaalle, jolla 1. konsolidaatiohodon jälkeen on jäännöstauti, annetaan 2. ja 3. konsolidaatiohoidon yhteydessä GO-hoito.

Kevennetty 1. konsolidaatio allogeeniseen sisarussiirtoon meneville remissiopotilaille

Sytarabiini 500 mg/m² 3 tunnin iv-infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² 15 min iv-infuusiona kerran päivässä päivinä 5 - 6.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 – 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 – 6
Kortikosteroidisilmätipat	1 gtt		x 4	1 – 4

1. konsolidaatio muille kuin allogeeniseen sisarussiirtoon meneville remissiopotilaille, HDAraC+Ida

Alle 60-vuotiaat potilaat

Sytarabiini 1500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² 15 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 5 – 7, yhteensä 3 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	1500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 – 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 – 7
Kortikosteroidisilmätipat	1 gtt		x 4	1 – 4

Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todetaan jäännöstauti, tehdään allogeeninen kantasolujensiirto myös rekisteriluovuttajalta mahdollisuuksien mukaan.

60-vuotta täyttäneet potilaat

Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² kerran päivässä päivinä 5 – 6, yhteensä 2 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 – 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 – 6
Kortikosteroidisilmätipat	1 gtt		x 4	1 – 4

2. konsolidaatio, Mito-HDAraC

Alle 60-vuotiaat potilaat

Mitoksantroni 12 mg/m² 30 minuutin infuusiona, kerran päivässä päivinä 2 – 5, yhteensä 4 annosta.
Sytarabiini 1500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti eikä kantasolujensiirtoon ole mahdollisuutta, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiini 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1.
Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti tehdään kantasolujensiirto 2. konsolidaation jälkeen mahdollisuuksien mukaan, jos sitä ei tehty 1. konsolidaation jälkeen.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	12 mg/m²	30 min inf	x 1	2 – 5
Sytarabiini	1500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 – 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 – 4
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

60-vuotta täyttäneet potilaat

Mitoksantroni 8 mg/m² 30 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 2 – 5, yhteensä 4 annosta.
Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiini 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	8 mg/m²	30 min inf	x 1	2 – 5
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 – 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 – 4
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

3. konsolidaatio, MACE

M-amsakriini 100 mg/m² kerran päivässä 2 tunnin infuusiona päivinä 1 – 5 yhteensä 5 annosta.
Sytarabiini 200 mg/m²/vrk jatkuvana infuusiona päivinä 1 - 5. (voidaan keskeyttää etoposidin ja amsakriinin annon ajaksi).
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² kerran päivässä 20 minuutin infuusiona päivinä 1 – 5, yhteensä 5 annosta.

Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti eikä kantasolujensiirtoon ole mahdollisuutta, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiini 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) infuusiona päivänä 1.

P-K oltava yli 3,7 ennen amsakriini-hoidon antamista.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Amsakriini	100 mg/m²	2 t inf	x 1	1 – 5
Sytarabiini	200 mg/m²	24 t inf	jatkuva inf	1 – 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 – 5
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

Neuroleukemian profylaksi

Neuroleukemian ennaltaehkäisevä hoito annetaan vain seuraaviin riskiryhmiin kuuluville potilaille:

Kromosomin 16 inversio
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja diagnoosivaiheen B-leuk > 40 x 10⁹/l
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja ekstramedullaarinen infiltraatti (mm. iho, imusolmukkeet yli 3 cm, perna).

Remissioon pääsyn jälkeen ja trombosyyttipitoisuuden ollessa yli 40 x 10⁹/l annetaan sytarabiinia intratekaalisesti 100 mg yhteensä 5 annosta. It.-hoitojen väli on vähintään 1 viikko. Iv. ja it. annon välin tulee olla vähintään 48 tuntia, kun iv. infuusiona annettavan sytarabiinin annos on yli 500 mg/m².

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:23

Konsolidaatio-pieni riski

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Konsolidaatio-pieni riski

kimmo.porkka - 24.10.2010 - 10:33

Yhteensä annetaan 3 konsolidaatiohoitoa, joista 2. ja 3. konsolidaatiohoidon annokset ovat pienempiä kuin keskisuuren ja suuren riskin hoidoissa.

Jäännöstauti, kantasolujensiirto, gemtutsumabi otsogamisiini (GO)

Jos todetaan jäännöstauti ennen toista konsolidaatiohoitoa (yli 1 %) tai ennen 3. konsolidaatiohoitoa (yli 0,3 %), tehdään alle 61-vuotiaille potilaille allogeeninen kantasolujensiirto sisarukselta tai rekisteriluovuttajalta mahdollisuuksien mukaan. Hyväkuntoisille yli 61-vuotiaille potilaille, joilla on tautinsa puolesta hyvin painava indikaatio allogeeniseen siirtoon, voidaan se tehdä kevennettyä esihoitoa käyttäen. Siirtoedellytykset harkitaan yksilöllisesti.

Jos ennen 2 konsolidaatiohoitoa todetaan jäännöstauti (yli 0,3 %) eikä allogeeninen siirto ole mahdollinen, annetaan 2. ja 3. konsolidaatiohoito keskiriskin solunsalpaaja-annoksin ja niiden yhteydessä GO-hoito.

1. konsolidaatio HDAraC + Ida

Alle 60-vuotiaat potilaat

Sytarabiini 1500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² 15 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 5 – 7, yhteensä 3 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	1500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 - 7
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

60-vuotta täyttäneet potilaat

Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² 15 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 5 - 6.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 - 6
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

2. konsolidaatio Mito-IDAraC

Ennen toista konsolidaatiohoitoa todetun jäännöstaudin vaikutus hoitoon: ks yllä!

Alle 60-vuotiaat potilaat

Mitoksantroni 12 mg/m² 30 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 2 - 5.
Sytarabiini 1000 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1-4.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	12 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Sytarabiini	1000 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

60-vuotta täyttäneet potilaat

Mitoksantroni 8 mg/m² 30 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 2 - 5.
Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	8 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

3. konsolidaatio MACE

Ennen toista konsolidaatiohoitoa todetun jäännöstaudin vaikutus hoitoon: ks yllä!

M-amsakriini 100 mg/m² kerran päivässä 2 tunnin infuusiona päivinä 1 - 4.
Sytarabiini 100 mg/m²/vrk jatkuvana infuusiona päivinä 1 - 5 (voidaan keskeyttää etoposidin ja amsakriinin annon ajaksi).
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² kerran päivässä 20 minuutin infuusiona päivinä 1-5.
P-K on oltava yli 3,7 ennen amsakriini-hoidon antamista.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Amsakriini	100 mg/m²	2 t inf	x 1	1 – 4
Sytarabiini	100 mg/m²	jatkuva inf	jatkuva inf	1 – 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 – 5

Neuroleukemian profylaksi

Neuroleukemian ennaltaehkäisevä hoito annetaan vain seuraaviin riskiryhmiin kuuluville potilaille:

Kromosomin 16 inversio
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja diagnoosivaiheen B-leuk > 40 x 10⁹/l
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja ekstramedullaarinen infiltraatti (mm. iho, imusolmukkeet yli 3 cm, perna).

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:21

Konsolidaatio-suuri riski

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Konsolidaatio-suuri riski

kimmo.porkka - 24.10.2010 - 10:36

Jäännöstauti, kantasolujensiirto, gemtutsumabiotsogamisiini (GO)

Denovo tai sekundaari leukemia

Jos alle 61-vuotiaalle potilaalle on olemassa luovuttaja, allogeeniseen siirtoon mennään 1. konsolidaatiohoidon jälkeen. Hyväkuntoisilla yli 61-vuotiailla potilailla, joilla on tautinsa puolesta hyvin painava indikaatio allogeeniseen siirtoon, se voidaan tehdä kevennettyä esihoitoa käyttäen. Siirtoedellytykset harkitan yksilöllisesti.

Jos allogeeninen siirto ei ole mahdollinen, potilas saa 4 konsolidaatiohoitoa.

Jos jäännöstauti todetaan 1.konsolidaatiohoidon jälkeen otetussa näytteessä, annetaan 2.- 4. konsolidaatiohoidon yhteydessä gemtutsumabi otsogamisiini -hoito, jos kantasolujensiirtoon ei ole mahdollisuutta.

MDSAML

Allogeeninen siirto tehdään heti kun sen on mahdollista ja blastien osuus on korkeintaan 10 %. Tarvittaessa annetaan ennen siirtoa redusoitu konsolidaatiohoito.

Jos allogeeninen siirto ei ole mahdollinen, annetaan tarpeen mukaan redusoidut konsolidaatiohoidot ohjelman mukaisesti.

1. konsolidaatio, HDAraC-Ida

Alle 60-vuotiaat potilaat

Sytarabiini 1500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 – 4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² kerran päivässä 15 minuutin infuusiona päivinä 5 – 7, yhteensä 3 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.

Lääke	Annos	Antoaika ja -tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	1500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 - 7
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

Kantasolujensiirto tehdään sisarusluovuttajalta 1. konsolidaatiohoidon jälkeen ja rekisteriluovuttajalta 1. tai 2. konsolidaatiohoidon jälkeen.

60-vuotta täyttäneet potilaat

Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1-4, yhteensä 8 annosta.
Idarubisiini 8 mg/m² kerran päivässä 15 minuutin infuusiona päivinä 5-6, yhteensä 2 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1-4.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	5 - 6
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4

2. konsolidaatio, Mito-HDAraC

Alle 60-vuotiaat potilaat

Mitoksantroni 12 mg/m² 30 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 2 - 5.
Sytarabiini 1500 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiinia 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) infuusiona päivänä 1, jos allogeeniseen kantasolujensiirtoon ei ole mahdollisuutta.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	12 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Sytarabiini	1500 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

60-vuotta täyttäneet potilaat

Mitoksantroni 8 mg/m² 30 minuutin infuusiona kerran päivässä päivinä 2 - 5.
Sytarabiini 750 mg/m² 3 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 - 4, yhteensä 8 annosta.
Kortikosteroidisilmätipat 1gtt x 4/vrk kumpaankin silmään päivinä 1 - 4.
Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiinia 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Mitoksantroni	8 mg/m²	30 min inf	x 1	2 - 5
Sytarabiini	750 mg/m²	3 t inf	x 2	1 - 4
Kortikosteroi-disilmätipat	1 gtt		x 4	1 - 4
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

3. konsolidaatio, MACE

M-amsakriini 100 mg/m² kerran päivässä 2 tunnin infuusiona päivinä 1-5.
Sytarabiini 200 mg/m² /vrk jatkuvana infuusiona päivinä 1-5 (voidaan keskeyttää etoposidin ja amsakriinin annon ajaksi).
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² kerran päivässä 20 minuutin infuusiona päivinä 1-5.

Jos 1. konsolidaatiohoidon jälkeen todettiin jäännöstauti, annetaan lisäksi gemtutsumabi otsogamisiinia 5 mg (pinta-ala alle 1,7 m²) tai 10 mg (pinta-ala vähintään 1,7 m²) 2 tunnin infuusiona päivänä 1, jos allogeeniseen kantasolujensiirtoon ei ole mahdollisuutta.

P-K on oltava yli 3,7 ennen amsakriini-hoidon antamista.

Lääke	Annos	Antoaika ja –tapa	Antokerrat/pv	Antopäivät
Amsakriini	100 mg/m²	2 t inf	x 1	1 - 5
Sytarabiini	200 mg/m²	jatkuva inf	jatkuva inf	1 – 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 – 5
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t inf	1	1

4. konsolidaatioICE

Idarubisiini 8 mg/m² 15 minuutin infuusiona päivinä 2 - 4, yhteensä 3 annosta.
Sytarabiini 200 mg/m² jatkuvana infuusiona päivinä 1 - 5. Infuusio voidaan keskeyttää etoposidin ja idarubisiinin annon ajaksi.
Etoposidi (etoposidifosfaattina) 100 mg/m² 20 minuutin infuusiona päivinä 1 – 5, yhteensä 5 annosta.

Lääke	Annos	Antoaika	Antokerrat/pv	Antopäivät
Idarubisiini	8 mg/m²	15 min inf	x 1	2 – 4
Sytarabiini	200 mg/m²	24 t inf	jatkuva inf	1 - 5
Etoposidi	100 mg/m²	20 min inf	x 1	1 - 5
Gemtutsumabi otsogamisiini osalle potilaista	5 tai 10 mg/potilas ks yllä	2 t	x 1	1

Neuroleukemian profylaksi

Neuroleukemian ennaltaehkäisevä hoito annetaan vain seuraaviin riskiryhmiin kuuluville potilaille:

Kromosomi 16 inversio
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja diagnoosivaiheen B-leuk > 40 x 10⁹/l
Akuutti myelomonosyyttileukemia tai monosyyttileukemia (FAB-tyyppi M4 tai M5) ja ekstramedullaarinen infiltraatti (mm. iho, imusolmukkeet yli 3 cm, perna).

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:26

Riskiluokitus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Riskiluokitus

Toimitus - 24.10.2010 - 10:32

Potilaat jaetaan 1) pienen, 2) keskisuuren ja 3) suuren riskin ryhmiin diagnoosivaiheen löydösten ja ensimmäisen induktiohoidon tuloksen perusteella.

Pieni riski

Pienen riskin ryhmään kuuluvat ne potilaat, joiden kohdalla kaikki alla olevat kriteerit täyttyvät.

De novo tai sekundaarileukemia
Karyotyyppi
- t(8;21), inv(16)(p13;q22) tai t(16;16)(p13;q22) ja
- korkeintaan yksi muu poikkeavuus, joka ei saa olla suuren riskin poikkeavuus.
Muut kriteerit
- Diagnoosivaiheen leukosyyttien pitoisuus on alle 100 x 10⁹/l.
- Diagnoosivaiheessa ei ole ekstramedullaarista leukemiaa.
- Ensimmäisen induktiohoidon jälkeen luuytimen blastien osuus on korkeintaan 10 %.

Keskisuuri riski

Keskisuuren riskin ryhmään kuuluvat ne potilaat, joiden kohdalla kaikki alla olevat kriteerit täyttyvät.

De novo leukemia
Karyotyyppi
- normaali tai ei määritettävissä
- +8, -Y, +6, del(12p) tai muu, mutta suureen riskiin kuulumaton poikkeavuus.
- poikkeavuutta lukuun ottamatta pienen ja suuren riskin ryhmään kuuluvia poikkeavuuksia.
Muut kriteerit
- Diagnoosivaiheessa leukosyyttien pitoisuus on alle 100 x 10⁹/l
- Diagnoosivaihessa ei ole ekstramedullaarisia infiltraatioita (esimerkiksi iholeukemia, keskushermostoleukemia, yli 3 cm läpimittaisia imusolmukkeita, pernan pisin mitta yli 16 cm, useita kloroomia).
- Esimmäisen induktiohoidon jälkeen luuytimen blastien osuus on korkeintaan 10 %.

Suuri riski

De novo tai sekundaarileukemia. Suuren riskin ryhmään kuuluvat ne potilaat, joiden kohdalla yksikin alla olevista kriteereistä täyttyy.

Karyotyyppi
- 5, del(5q), -7, del(7q), inv(3q), t(3q21-26), poikkeava 11q23, 20q, 21q, 17p, del(9q), t(6;9), t(9;22).
- 3 poikkeavuutta.
- Jokin edellä mainittu suuren riskin poikkeavuus ja lisäksi jokin pienen tai keskisuuren riskin poikkeavuus.
Sekundaarileukemia, jossa on keskisuuren riskin karyotyyppi, karyotyyppi on normaali tai karyotyyppiä ei ole määritetty.
Muut kriteerit
- B-leuk diagnoosivaiheessa yli 100 x 10⁹/l.
- Ekstramedullaarinen leukemian manifestaatio.
- Minimaalisesti erilaistunut AML (FAB M0), akuutti erytroleukemia (FAB M6), ja akuutti megakaryosyyttileukemia (FAB M7) sekä akuutti hybridileukemia modifioidun EGIL-luokituksen mukaan.
- Monilinjainen dysplasia WHO:n luokituksen mukaan.
- Ensimmäisen induktiohoidon jälkeen luuytimen blastien osuus on yli 10 %.
Myelodysplastisen oireyhtymän tai myelodysplastisen myeloproliferatiivisen taudin jälkeen kehittynyt AML. Edellytyksenä on, että perustauti on ollut diagnosoituna 3 kk ennen AML-diagnoosin tekoa.

Epäselvä riski

Jos riskiluokitusta ei voida tehdä tietojen puuttuessa, potilaan katsotaan hoitovalintojen osalta kuuluvan keskisuuren riskin ryhmään.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 20.11.2016 - 11:41

Otsikko vaihdettiin muodosta Riskiluokitus muotoon Riskiluokitus.

Clo/Cyt/Eto

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Clo/Cyt/Eto

kimmo.porkka - 04.03.2011 - 11:09

Käyttöaiheet

relapsoitunut tai refraktaari AML tai ALL

Lääkkeet ja annokset

Klofarabiini 40 mg/m2 iv pv 1-5
Sytarabiini 1000 mg/m2 iv pv 1-5
Etoposidi 100 mg/m2 iv pv 1-4

Infuusio-ohjeet

Jos syklofosfamidi (tai sytarabiini) annostellaan 2 kertaa päivässä:
1. klo 9 syklofosfamidi (1 tunnin infuusio) tai sytarabiini (1-3 tunnin infuusio)
2. klo 13 etoposidi (15-20 minuutin infuusio)
3. klo 16.30 hydrokortisoni 250 mg iv bolus
4. klo 17 klofarabiini (1-2 tunnin infuusio)
5. klo 21 syklofosfamidi (1 tunnin infuusio) tai sytarabiini (1-3 tunnin infuusio)
Jos sytarabiini annostellaan kerran päivässä, sytarabiinin infuusio aloitetaan 4 tuntia klofarabiini-infuusion alusta
1. klo 10 etoposidi (15-20 min. infuusio)
2. klo 11.30 hydrokortisoni 250 mg iv bolus
3. klo 12 klofarabiini (1-2 tunnin infuusio)
4. klo 16 sytarabiini (1-3 tunnin infuusio)

Muistettavaa

Kirjallisuutta

Report of a Phase II Study of Clofarabine and Cytarabine in De Novo and Relapsed and Refractory AML Patients and in Selected Elderly Patients at High Risk for Anthracycline Toxicity. Agura E, Cooper B, Holmes H, Vance E, Berryman RB, Maisel C, Li S, Saracino G, Tadic-Ovcina M, Fay J. Oncologist. 2011;16(2):197-206.

Kirjoittajat:

Kimmo Porkka, Erkki Elonen, Anna Kosola

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:30

FLAG-Ida

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

FLAG-Ida

kimmo.porkka - 16.11.2010 - 16:17

Indikaatio

Akuutit leukemiat, relapsin hoito.

Annostelu

Lääke	Annos	Antotapa	Antokerrat/pv	Antopäivät	Annoksia yhteensä
Idarubisiini	10 mg/m², 7 mg/m² 56 v täyttäneille	15 min inf	x 1	1 ja 3	2
Fludarabiini	30 mg/m²	1 t infusiona 4 t ennen AraC	x 1	1-5	5
Sytarabiini (AraC)	2000 mg/m² 1000 mg/m² 56 v täyttäneille	2 tunnin infuusiona 4 t fludarainfuusion lopettamisen jälkeen	x 1	1-5	5
Filgrastiimi	300 mg/potilas	sc	x 1	7 ®	tarpeen mukaan

Muitakin annosteluja käytetään

Kirjallisuutta

Kompetenznetz 17.1.2004

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:36

ICE

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

ICE

kimmo.porkka - 16.11.2010 - 16:18

Indikaatiot

Akuutti myelooinen leukemia. relapsin hoito.
Krooninen myelooinen leukemia, myelooinen blastikriisi.

Annostelu

Idarubisiini 8 mg/m² päivinä 1-5
Sytarabiini 800 mg/m² 2 tunnin infuusiona päivinä 1-5
Etoposidi 150 mg/m² 2 tunnin infuusiona päivinä 1-5

Muitakin annosteluohjeita on samannimiselle hoidolle.
KML-potilaista osa jää pitkäaikaisesti trombosytopeenisiksi

Kirjallisuutta

Blood 1995; 86 (10) suppl 1: #1615 ASH95 ja #3955 ASH95

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:37

Iäkkäiden AML

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Iäkkäiden AML

kimmo.porkka - 16.11.2010 - 16:15

Useimpia 66 vuotta täyttäneitä AML-potilaita ei voida hoitaa nuorempien hoito-ohjelmien mukaisin täysin annoksin. Monia voidaan kuitenkin hoitaa remissioon pyrkien. Näille potilaille annetaan AML2003 ohjelman hoitoja soveltaen. Granulosyyttikasvutekijän avulla neutropenia-aikaa voidaan lyhentää.
Iäkkäiden (66 vuotta täyttäneiden) IAT
IAT induktiohoito voidaan harkinnan mukaan antaa 5-7 päivän mittaisena ja idarubisiiniannoksia voidaan antaa 1-3.

Idarubisiini

12 mg/m² yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä (päivät 1, 3 ja 5) 15 minuutin infuusiona, yhteensä 1-3 annosta.

Sytarabiini

50 mg/m² 15 min infuusiona päivänä 1 sekä jatkuvana infuusiona 100 mg/m²/vrk alkaen päivänä 1, harkinnan mukaan 5-7 vrk:n ajan.

Tioguaniini

75 mg/m² suun kautta 12 tunnin välein alkaen päivänä 1, harkinnan mukaan 5-7 päivänä, yhteensä 10-14 annosta.
Jatkohoito riippuu hoitovasteesta ja hoidon siedosta. Usein hoitoa voidaan jatkaa AML2003 konsolidaatiohoidoin modifioiden ja redusoiden.
Iäkkäiden (66 vuotta täyttäneiden) MEA
Iäkkäille potilaille soveltuu usein 56 vuotta täyttäneiden MEA-hoito 75-prosenttisin annoksin siten että kutakin lääkettä annetaan kolmena päivänä neljän päivän sijasta.

Mitoksantroni

8 mg/m² 30 minuutin inf. päivinä 3 ‑ 5.

Etoposidifosfaatti, annos vastaa etoposidia

100 mg/m² 15 - 20 minuutin inf. päivinä 1 ‑ 3. Jos annetaan etoposidia, infuusioaika on 1 tunti.

Sytarabiini

400-500 mg/m² 2 tunnin infuusiona 12 tunnin välein päivinä 1 ‑ 3, yhteensä 6 annosta

Jatkohoito riippuu hoitovasteesta ja hoidon siedosta. Usein hoitoa voidaan jatkaa AML2003 konsolidaatiohoidoin modifioiden ja redusoiden.

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 12:40

Kirjallisuutta

hallinta - 18.05.2010 - 10:24

Hoitosuosituksia

Diagnosis and management of acute myeloid leukemia in adults: recommendations from an international expert panel, on behalf of the European LeukemiaNet. Döhner H, Estey EH, Amadori S, Appelbaum FR, Büchner T, Burnett AK, Dombret H, Fenaux P, Grimwade D, Larson RA, Lo-Coco F, Naoe T, Niederwieser D, Ossenkoppele GJ, Sanz MA, Sierra J, Tallman MS, Löwenberg B, Bloomfield CD; European LeukemiaNet. Blood. 2010 Jan 21;115(3):453-74

Viimeksi muokannut:

Lauri Mäkinen - 26.05.2015 - 19:48