Akuuttia leukemiaa sairastavien vaikeat infektiot

Tutkimuksen tausta. Huomattava osa akuuttiin leukemiaan hoitoa saavien potilaiden kuolleisuudesta johtuu vaikeista infektioista (1, 2). Infektioille altistavat solunsalpaajahoito, kanyylit, mikrobiympäristön muutokset sekä perustautiin liittyvä vaihteleva immuunipuolustuksen häiriintyminen. Suomen Leukemiaryhmä (SLR) on tehnyt vertailevia leukemian induktiohoitotutkimuksia ja kerännyt akuuttia leukemiaa sairastavien hoitoon liittyvää tietoa systemaattisilla tietojenkeruulomakkeilla jo vuosikymmenien ajan. Tutkimuksissa on tarkasteltu eri induktiohoitoihin liittyviä haittoja, remission saavuttamista sekä infektiokomplikaatioita hoitosykleittäin. Näistä aineistoista on tehty useita julkaisuja mukaan lukien veriviljelylöydöksiä käsittelevä tutkimus AML-92 -hoito-ohjelman osalta (1).

Tutkimuksen tavoitteet. Väitöskirjatyön osatavoitteina on kuvailla AML-2003 -hoito-ohjelmaan osallistuneiden akuuttia myelooista leukemiaa sairastavien veriviljelylöydöksiä hoitosykleittäin, arvioida akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden tehohoidon ennustetta Tays:ssa hoidetuilla potilailla (AML-2003 ja ALL-2000 -hoito-ohjelmat), selvittää antibioottikäytäntöjen eroavaisuuksia eri sairaaloissa sekä arvioida eri merkkiaineiden käyttökelpoisuutta hematologisten potilaiden vaikean sepsiksen ennustamisessa. Tutkimus antaa arvokasta tietoa akuuttia leukemiaa sairastavien infektioiden aiheuttajista, ennusteesta sekä hoitointerventioiden merkityksestä. Uuden tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa hoitosuosituksiin.

Tulokset. Ensimmäistä osatavoitetta koskevan artikkelin kirjoitustyö on edennyt loppuvaiheeseen. AML-2003 -hoito-ohjelmassa 51,5 %:iin hoitojaksoista liittyi veriviljelypositiivinen infektio. Tutkimukseen osallistuneista 20 (5,6 %) kuoli hoitojen aikana vaikeaan infektioon. Infektiokuolleisuus oli suurinta induktiohoitojen aikana (7 % toisessa induktiohoidossa) mikä todennäköisimmin liittyy aktiivisen leukemiataudin ja vaikean infektion negatiiviseen yhteisvaikutukseen. Induktiohoitojen yleisimpinä veriviljelylöydöksinä (1. ja 2. induktio) esiin nousi koagulaasinegatiiviset stafylokokit (28,2 % ja 23,1 % positiivisista veriviljelylöydöksistä) sekä enterokokit (20,2 % ja 19,2 %). Gramnegatiivisten bakteerien osuus korostui konsolidaatiohoitojen aikana, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa (1). Aiempaan hoito-ohjelmaan verrattaessa (AML-92) enterokokkien osuus positiivisista veriviljelylöydöksistä on enemmän kuin tuplaantunut induktiohoitojen aikana (1). Tällä tiedolla saattaa olla merkitystä esimerkiksi neutropeenisen kuumepotilaan empiirisistä antibioottivalintaa tehtäessä, sillä tässä potilasryhmässä yleisimmin käytössä olevat antibioottiyhdistelmät eivät kata enterokokkia.

Viitteet

1. Syrjälä H, Ohtonen P, Blood stream infections during chemotherapy-induced neutropenia in adult patients with acute myeloid leukemia: treatment cycle matters, Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010
2. Klastersky J, Ameye L, Maertens J, Georgala A, Muanza F, Aoun M, Ferrant A, Rapaport B, Rolston K & Paesmans M (2007): Bacteremia in febrile neutropenic cancer patients. Int J Antimicrob Agents 30(Suppl1): 51-59.