Antti Turunen, LL, sisätautien erikoislääkäri, kl. hematologiaan erikoistuva lääkäri
Kuopion yliopistollinen sairaala, medisiininen keskus, sisätaudit
Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö
KOHTI OPTIMAALISTA AUTOLOGISTA KANTASOLUSIIRRETTÄ: CD34+-SOLUJEN MOBILISAATION, VEREN KANTASOLUSIIRTEEN KOOSTUMUKSEN JA KANTASOLUJENSIIRRON JÄLKEISEN TOIPUMISEN VERTAILU MYELOOMA- JA NON-HODGKIN -LYMFOOMAPOTILAILLA — SIIRTEEN SOLUKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS HEMATOLOGISEEN TOIPUMISEEN, TAUTIVAPAASEEN ELOSSAOLOAIKAAN JA KOKONAISELINAIKAAN
Potilaan omilla soluilla tehtävä kantasolusiirto (autologinen kantasolujensiirto) korkea-annoksisen solusalpaajahoidon jälkeen on vakiintunut hoitomuoto tiettyjen lymfoomien ja myelooman (MM) hoidossa. Kantasoluja mobilisoidaan verenkiertoon valkosolukasvutekijällä tai solusalpaajan ja valkosolukasvutekijän yhdistelmällä. Pleriksaforia käytetään tarvittaessa tehostamaan mobilisaatiota. Lukuisat tekijät (ikä, hoidettava sairaus, aiemmat hoidot, mobilisaatiomenetelmä) vaikuttavat kantasolusiirteen solukoostumukseen.
Kantasolusiirteen laadun tärkeimpänä mittarina on pidetty CD34+ -solujen määrää, mutta optimaalinen siirteen koostumus tunnetaan puutteellisesti. Siirteen suuremman lymfosyyttien kokonaismäärän sekä NK-solujen määrän on havaittu korreloivan kantasolusiirron jälkeiseen hematologiseen toipumiseen ja yksittäisissä retrospektiivisissä tutkimuksissa sekä tautivapaaseen elinaikaan että kokonaiselinaikaan.
Etenevässä tutkimusasetelmassa hematologisen sairauden merkitystä siirteen solukoostumukseen ei ole tutkittu. Siirteen solukoostumuksen sekä hematologisen toipumisen korrelaatiosta kokonaiselinaikaan sekä tautivapaaseen elinaikaan MM- ja non-Hodgkin – lymfoomapotilailla (NHL) on prospektiivisessa asetelmassa ainoastaan vähän tietoa.
Prospektiivinen monikeskustutkimus GOA alkoi Suomessa 2012. Tutkimuksessa on mukana 147 MM-potilasta ja 136 NHL-potilasta, jotka saivat autologisen kantasolusiirron vuosina 2012 - 2016. Kantasolusiirteitä ja verinäytteitä analysoimalla pyritään saamaan selville uutta tietoa kantasolusiirteen laadusta ja sen solukoostumuksen merkityksestä.
Tässä tutkimuksessa verrataan MM- ja NHL-potilaiden CD34+ -solujen mobilisaatiota, siirteen solukoostumusta sekä hematologista ja immunologista toipumista kantasolusiirron jälkeen. Lisäksi tutkitaan siirteen solukoostumuksen korrelaatiota hematologiseen toipumiseen, tautivapaaseen elinaikaan ja kokonaiselinaikaan. Tavoitteena on löytää tietoa optimaalisen siirteen solukoostumuksesta (CD34+-solujen määrä, lymfosyyttimäärä ja NK-solujen määrä) hematologisen toipumisen ja tautivapaan elinajan suhteen.