Uusien molekyylilääketieteen menetelmien käyttö myelodysplastisen syndrooman (MDS) diagnostiikassa ja hoitovasteen seurannassa (MDS-MOLE-2015)
Johanna Illman
Porvoon sairaala, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Myelodysplastisessa syndroomassa on syväsekvensoinnilla voitu osoittaa n. 90 %:lla potilaista eri tautimekanismeihin kytkeytyviä tyyppimutaatioita. Tässä tutkijalähtöisessä noninterventionaalisessa tutkimuksessa seuloimme näitä mutaatioita MDS-potilailla HUSLABin uudella NGS-paneelilla, jonka jälkeen tutkimme retrospektiivisesti lääkehoidon aikaista ja allogeenisen kantasolusiirron jälkeistä mutaatiotaakan muutosta potilaskohtaisella herkällä kvantitatiivisella droplet digital PCR (ddPCR)-menetelmällä. Tutkimme, auttaako mutaatiotaakan seuranta ddPCR-menetelmällä lääkehoidon vasteen arvioinnissa sekä selvitämme voidaanko taudin etenemistä hoidon aikana ennakoida aikaisemmin kuin perinteisin menetelmin (veren soluarvot, luuydinnäyte).
HUS:n hematologian klinikan seurantaan ja lääkehoitoon tai allogeenista kantasolujensiirtoa varten tulleilta täysi-ikäisiltä MDS-, AML/MDS- tai KMML-potilailta on vuosina 2015-2020 pyydetty suostumusta tutkimukseen, suullisen ja kirjallisen informaation antamisen jälkeen. Osallistujilta on otettu veritaudin hoidon aikana 3-8 mL:n veri- ja luuydinnäytteitä ainoastaan normaaliin hoitoon ja seurantaan liittyvien näytteenottokertojen yhteydessä. Tutkimukseen osallistuminen ei vaikuttanut potilaiden hoitoon. Näytteet tutkittiin aluksi myelooisten mutaatioiden NGS-paneelilla, sekä jatkossa kullakin potilaalla löydettyjen tautimutaatioiden suhteen kvantitatiivisesti ddPCR:llä. Näytteet tutkittiin takautuvasti. Uusien potilaiden rekrytointi on päättynyt 31.12.2020.
MDS-MOLE-2015-tutkimus jakautuu kolmeen projektiin:
1. Selvitämme allogeenisen kantasolujensiirron saavilla MDS-potilailla, joiden mutaatiostatus on ensin selvitetty NGS-seulontapaneelilla, potilaskohtaisesti valituilla mutaatioilla tehtävän ddPCR-seurannan mahdollisuuksia taudin etenemisen tai uusiutuman aikaisemmaksi toteamiseksi, jolloin hoitolinjan vaihdoksella voitaisiin tauti mahdollisesti saada uudelleen remissioon. Tämä tutkimuksen osa, jossa on mukana Suomesta 46 MDS-MOLE-2015 tutkimukseen osallistunutta potilasta, tehdään yhteistyönä Nordic MDS Study Groupin kanssa (NMDSG14B: Individual molecular minimal residual disease monitoring for patients with MDS and mixed MDS/MPN treated with allogeneic stem cell transplantation, Sponsor: Nordic MDS group, Principal investigator: Eva Hellström Lindberg).
2. Tutkimme luuydin- ja verinäyttein MDS-potilaiden mutaatiolöydöksen vastetta eri lääkehoidoille ddPCR-menetelmällä, hoitovasteen ja klonaalisen dynamiikan tutkimiseksi. Selvitämme minkälaista määrällistä muuntumista tautiklooneissa hoidon aikana tapahtuu ja voisiko mutaatioseurannalla saada tietoa lääkehoidon vasteesta nykyisiä menetelmiä (verisoluarvot, luuydinmorfologia, sytogenetiikka) varhaisemmin, ja verikokeista noninvasiivisesti, jotta hoitolinjaa voitaisiin tarvittaessa ajoissa muuttaa.
3. Selvitämme, soveltuuko ddPCR-menetelmällä tehty mutaatiopitoisuuden sekä kimerismin seuranta veri- ja luuydinnäytteissä allogeenisen kantasolujensiirron jälkeisen taudin uusiutumisen toteamiseen ja sen hoitointerventioiden tehon arvioimiseen. Vertaamme mutatoituneen kloonin koon ddPCR-seurannan ja ddPCR-kimerismianalyysin käyttömahdollisuutta perinteisiin jäännöstautimittareihin (verisoluarvot, luuydinmorfologia, sytogenetiikka, virtaussytometria, perinteinen STR-PCR-kimerismitutkimus).