Seuranta ja vastearvio

Diagnoosivaiheessa tehtyjen tutkimusten perusteella valitaan potilaskohtaiset seurantatutkimukset (sytogenetiikka, molekyyligenetiikka, immunofenotyypitys), mikäli sellaisia on olemassa. Joka vastearviokerralla tulisi määrittää vähintään oheiset avainmuuttujat.

Seurannan avainmuuttujat (SHR)

	Kuvaus	Lyhenne
1	Taudin status (tilanne-/vastearvio)	status-al
2	Blastien prosenttiosuus sivelyvalmisteesta	bm-blast-p
3	Blastien sytogeneettinen poikkeavuus (G-raita, FISH; %), jos olemassa	tutkimuskohtainen
4	Blastien spesifi immunofenotyyppi (%), jos olemassa	bm-mrd-facs-p
5	Blastien spesifi genotyyppi (%), jos olemassa	tutkimuskohtainen

 

Seuranta-ajankohdat

1. Hypoplasiavaiheen arviointi induktiohoidon jälkeen, päivä +14

• Aspiraationäytteen morfologia tutkitaan hypoplasian asteen ja leukemian refraktorisuuden arvioimiseksi. Toisinaan remissio tulee kuitenkin hitaasti eikä päivän 14 näytteen perusteella voida päätellä lopullista refraktorisuutta. Jos blasteja on ylimäärä, tutkitaan luuydin myös päivinä 21 ja 28, jotta mahdollinen reinduktio ei turhaan viivästyisi. Jos ensimmäisellä induktiohoidolla ei päästä remissioon, hypoplasiavaiheen näyte tutkitaan myös toisen induktiohoidon jälkeen.

2. Vasteen arviointi induktiohoidon jälkeen, päivä +28

Luuydinnäyte tutkitaan verenkuvan korjaannuttua hoidon jälkeen (b-neut >1,0, b-trom >100) tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

• Aspiraationäytteen morfologinen tutkimus, josta lasketaan blastien prosenttiosuus
• Diagnoosivaiheessa määritetty potilaskohtainen jäännöstaudin markkeri(t), mikäli sellainen on olemassa

Jos luuydin on päivänä 28 vielä hypoplastinen ja veressä on merkittävä sytopenia, eikä seuraavaa solunsalpaajahoitoa voida aloittaa, luuytimen toipumista ja remission saavuttamista seurataan aspiraationäytteen morfologian avulla noin viikon välein.

3. Vasteen arviointi konsolidaatiohoitojen aikana

Luuydinnäyte tutkitaan verenkuvan korjaannuttua jokaisen konsolidaatiohoidon jälkeen (b-neut >1,0, b-trom >100) tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

• Aspiraationäytteen morfologinen tutkimus, josta lasketaan blastien prosenttiosuus
• Diagnoosivaiheessa määritetty potilaskohtainen jäännöstaudin markkeri(t), mikäli sellainen on olemassa
• Likvoritutkimukset tehdään hoito-ohjelman mukaisesti siten, että jokaisella lumbaalipunktiokerralla otetaan Li-solut ja Li-blastit -tutkimukset sekä erillisen harkinnan mukaan myös virtaussytometrinen solujen pintaproteiinianalyysi.

4. Vasteen arviointi konsolidaatiohoitojen päättymisen jälkeen

Granulosytopenian, trombosytopenian tai anemian kehittyminen tai paheneminen voivat viitata relapsiin ja ne samoin kuin blastien ilmaantuminen vereen, indisoivat luuytimen aspiraationäytteen tutkimisen. Erityisen tiiviisti on syytä seurata niitä potilaita, joiden relapsivaiheen hoidossa kantasolujensiirto voi tulla kyseeseen. Jos aiemmin jäännöstaudin suhteen negatiivisella potilaalla todetaan positiivinen tulos, ohjelmoidaan uusi näyte mahdollisimman pian. Merkittävän jäännöstaudin ilmaantuminen voi johtaa uusiin hoitoihin, allogeeniseen kantasolusiirtoon tai siirron jo saaneilla aikaistettuun immunosuppression purkuun ja lymfosyyttisiirtoon kantasolujen luovuttajalta (DLI).

Seurantaohjelma

1. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

• 1 kk välein B-PVK+TKD
• 3kk välein luuydinnäyte
  • morfologia
  • jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FCM-menetelmällä)

2. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

• 3 kk välein B-PVK+TKD
• 3 kk välein luuytimen aspiraationäyte3kk välein luuydinnäyte
  • morfologia
  • jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FCM-menetelmällä)

3.-4. vuosi (5 vuoteen saakka) konsolidaatiohoidon päättymisestä

• 4-6 kk välein PVK+TKD
• Luuytimen aspiraatiotutkimus tehdään, jos soluarvot tai oireet antavat siihen aihetta

 

Tutkimukset epäiltäessä relapsia

Granulosytopenian, trombosytopenian tai anemian kehittyminen tai paheneminen voivat viitata relapsiin ja ne samoin kuin blastien ilmaantuminen vereen, indisoivat luuytimen aspiraationäytteen tutkimisen. Erityisen tiiviisti on syytä seurata niitä potilaita, joiden relapsivaiheen hoidossa kantasolujensiirto voi tulla kyseeseen. ALL-potilaita seurattaessa on huomattava, että relapsi voi esiintyä myös pelkästään keskushermostossa.

Anamneesi:vuototaipumus, infektio, yleisoireet, kivut, päänsärky, pahoinvointi

Status:petekiat, mustelmat, infektiofokukset, hepatosplenomegalia, lymfadenopatia, tuumorit, iho, aivohermojen löydökset

Veri- ja virtsakokeet:B-PVK+TDK, CRP, P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS, P-TT, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat, B-Xkoe

Luuytimen aspiraationäyte, josta vähintään:

• MGG‑värjäys
• Kromosomitutkimus harkinnan mukaan
• Pintamerkkitutkimus harkinnan mukaan
• Jäännöstaudin seurantamarkkeri harkinnan mukaan

Relapsin määritelmä ja hoitoindikaatio:

• Molekyläärinen/immunofenotyyppien relapsi
• Morfologinen relapsi