Diagnoosi

KLL-diagnoosiin vaaditaan krooninen monoklonaalinen B-lymfosytoosi: Perifeerisessä veressä klonaalisia KLL fenotyypin omaavia B-lymfosyyttejä  ≥ 5,0 x 109/L (Poikkeus: ks. SLL). Veren B-lymfosyyttien klonaalisuus tulee varmentaa virtaussytometrialla. Jos lymfosyyteistä >55% on atyyppisiä prolymfosyyttejä, kyseessä on prolymfosyyttileukemia  (ks taulukko 1).

Lyhytaikaista (<3kk) tai vähäistä (<5-10 x 10E9/l) lymfosytoosia ei tarvitse tutkia.

Luokittelu

Monoklonaalinen B-lymfosytoosi ( MBL)

Termiä monoklonaalinen B-lymfosyytosi (MBL) käytetään, jos perifeerisessä veressä todetaan klonaalisia, KLL-immunofenotyypin omaavia B-lymfosyyttejä vähemmän kuin  5,0 x 109/L eikä oireettomalla potilaalla ole lymfadenopatiaa, organomegaliaa tai sytopenioita. Monoklonaalisen kloonin tulee olla stabiili 3 kk ajan. MBL voidaan virtaussytometrisesti todeta n. 3-4% väestöstä ja 13-18%:lla KLL-potilaiden 1. asteen sukulaisista.

Jos klonaalisia B-lymfosyyttejä on 0.5 - 4.9 x 109/l, etenemisriski hoitoa vaativaksi KLL:ksi on 1-2% / vuosi.

Jos klonaalisia B-lymfosyyttejä on alle 0.5 x 109/l, tila etenee harvoin KLL:ksi.

 

Pienilymfosyyttinen lymfooma ( SLL)

Termiä pienilymfosyyttinen lymfooma (SLL) käytetään WHO-luokituksen mukaan niistä KLL-tapauksista, joissa kasvaimen morfologia ja immunofenotyyppi vastaa KLL:aa, mutta perifeerisessä veressä ei todeta lymfosytoosia eikä potilaalla ole sytopenioita.  Mikäli potilaalla on luuydininfiltraatiosta johtuvia sytopenioita, dg:ksi voidaan asettaa KLL pienemmillä lymfosyyttimäärillä kuin 5,0 x 109/L.

Familiaalinen KLL

Noin 5%:lla KLL-potilaista on yksi tai useampia sukulaisia, joilla on KLL tai jokin muu lymfoproliferatiivinen sairaus. Silloin KLL luokitellaan familiaariseksi. Se ei eroa sporadisesta taudista kliinisesti  tai  ennusteen suhteen. KLL potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla on n. 7-kertainen suhteellinen riski sairastua elämänsä aikana KLL:aan. Absoluuttisesti riski on kuitenkin vain 0.45 %

Diagnoosivaiheen tutkimukset

Anamneesi:

• Yleisoireet: kuumeilu, laihtuminen, yöhikoilu
• Suorituskyky
• Infektiot
• Tuberkuloosialtistus
• Vuoto-oireet
• Sukuanamneesi: lymfoproliferatiiviset sairaudet

Kliininen tutkimus:

• maksan ja pernan koko
• imusolmukestatus

Laboratoriotutkimukset

• B-PVKT+TKD
• B-morfo
• Veren lymfosyyttien immunofenotyypitys

Immunofenotyypitys

KLL:ssä B-lymfosyyteillä on tyypillinen immunofenotyyppi: CD19+, CD20+, CD23+ ja CD5+. Lisäksi B-solut ilmentävät heikosti pintaimmunoglobuliinia (joko kappa tai lambda). Tyypillistä on myös, että CD20 ja CD79b ilmentyvät heikosti ja että CD200 on positiivinen.

Taulukko 1.  Lymfosyyyttien solumorfologian ja immunofenotyypin merkitys
(Frater JL, McCarron KF, Hammel JP, Shapiro JL, Miller ML, Tubbs RR, Pettay J, His E. Am J Clin Pathol 2001;116:655-6641)

Tauti	Prolymfos. (%)	Pieniä ja  suuria lymfos.	Atyyppisiä lymfos. (tumauurre tai poimuuntumista)	Tyypillinen immunofenotyyppi
KLL	≤10	Ei	<10	CD5+, CD19+, CD20+dim, CD23+, sIg+dim, CD200+, CD79b +dim
KLL/PL	>10 ja <55	Ei	-	Kuten KLL
PL	≥55	Ei	-	CD5-/+,CD19+, CD20+, sIg vahva
KLL, sekasoluinen	≤10	Kyllä	<10	Kuten KLL
atyyppinen KLL	≤10	Ei	≥10	Kuten KLL

 

Solumorfologia, joka liittyy prolymfosyyttien tai atyyppisten lymfosyyttien lisääntyneeseen osuuteen, assosioituu sytogeneettisiin poikkeavuuksiin, useimmin trisomia 12 ja del17p ja epäsuotuisaan mutaatiostatukseen (unmutated IgVH status) (Swerlow SH, Campo E, Harris NL, Jaffe ES, Pileci SA, Stein H, Thiele J, Vardiman JW, eds. WHO Classification of Tumours of Haematopoietic and Lymphoid Tissues, 4th edn. Lyon, France: International Agency for Research on Cancer (IARC); 2008.)  ja progressiiviseen tautiin ja terapialle refraktaarisuuteen (Marionneaux S et al 2014) .

 

Taulukko 2. CD5 –positiivisten lymfoproliferatiivisten tautien immunofenotyypityksen eroja

	CLL	MCL	SMZL	B PLL	LPL
CD20 (MFI)	+ dim	moderate/ bright	moderate/ bright	moderate/ bright	moderate
CD5 (%)	80	90	20	30	15
CD23 (%)	90	10	20	15	20
sIg (MFI)	dim	bright	bright	bright	variable
CD79b	neg/dim	pos	pos	pos	pos

MFI = mean fluorescence intensity
% viittaa antigeeniä ilmentävien solujen osuuteen tautitapauksissa
ref. Practical Flow Cytometry in Haematology Diagnosis. First Edition.  M. Leach, M. Drummond and A. Doig (2013), Wiley-Blackwell.
 

Tilanteissa, joissa klonaalisten B-solujen immunofenotyyppi poikkeaa tyypillisestä KLL:n immunofenotyypistä, tutkitaan erotusdiagnostisessa mielessä biopsianäytteen histologia ja immunohistokemialliset tutkimukset . CD23 –negatiivisten tai vahvasti kevytketjuilmentymän omaavien tapausten yhteydessä on tutkittava joko cyklin-D1 tai FISH t(11;14) manttelisolulymfooman osoittamiseksi/poissulkemiseksi. CD23 voi olla positiivinen manttelisolulymfoomassa, mutta CD200 on usein negatiivinen.

Luuydinnäytteet

• Diagnoosivaiheessa luuydinnäytteet eivät yleensä ole tarpeen.

Kuvantamistutkimukset

• harkinnan mukaan/ tarvittaessa thoraxröntgen ja vatsan ultraäänitutkimus