Matti Mauramo (2018)

Suun alueen infektioiden yleisyys, ennuste ja merkitys veren kantasolusiirron (HSCT) jälkeen

HLT, LL Matti Mauramo, Patologia, HUSLAB, Helsinki

Yhteenveto

Tausta: Suun alueen ongelmat, erityisesti mukosiitti ja hyposalivaatio (vähentynyt syljeneritys), ovat yleisiä auto- ja allogeenisen kantasolusiirron jälkeen. Voimakas immunosupressio ja vähentynyt syljeneritys tekevät HSCT-potilaista alttiita akuuteille ja kroonisille suun infektiosairauksille, jotka lisäävät intensiivisen hoidon tarvetta, heikentävät elämänlaatua ja voivat olla hengenvaarallisia. Tutkimustietoa suu- ja hammassairauksien yhteydestä hoitotuloksiin on kuitenkin vain vähän, eivätkä suun infektiofokusten hoitokäytännöt ole yhteneviä maailmanlaajuisesti.

Tavoitteet: Tässä tutkimuksessa selvitetään a) suun sairauksien prevalenssia ja progressiota sekä b) suun infektiofokusten yhteyttä hoitotuloksiin. Menetelmät: Tutkimusaineisto koostuu kaikista Baselin ylipistossa (Sveitsi) 2008-2016 aikana hoidetuista HSCT-potilaista (n=477). Kaikille potilaille on tehty huolellinen hammastarkastus sisältäen syljeneritysmittauksen sekä panoraamatomografian ennen HSCT:ta sekä 6, 12 ja 24 kk siirron jälkeen. Potilaiden hematologiset ja yleislääketieteelliset hoitotiedot ovat myös käytettävissä. Kontrollipopulaation muodostavat 250 yleistervettä kantasolujen luovuttajaa.  

Tulokset: Tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, ettei suun akuuteilla ja kroonisilla infektiofokuksilla ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siirron jälkeiseen kuolleisuuteen kuuden kuukauden seuranta-aikana. Myöskään suun akuutit tai krooniset infektiofokukset eivät ole yhteydessä hoidon jälkeisiin septisiin infektioihin tai sairaalahoitoa vaatineisiin infektiosairauksiin (mm. keuhkokuume, gastroenteriitti, VTI). Kuitenkin suun sairaudet, erityisesti karies, ovat HSCT-potilailla tilastollisesti merkitsevästi verrokkeja yleisempiä, ja hoidontarve lisääntyy erityisesti hyposalivaatiosta kärsivillä. Hyposalivaatio on myös yhteydessä lisääntyneeseen hoidon jälkeiseen kuolleisuuteen.

Merkitys: Suun alueen infektiot eivät tämän tutkimuksen valossa näytä vaikuttavan kantasolusiirron jälkeiseen eloonjäämisennusteeseen, eivätkä radikaalit hammastoimenpiteet siksi ole välttämättömiä välittömästi hoitoa edeltävästi. Hammashoidolla on kuitenkin paikkansa, sillä HSCT-potilailla suun alueen infektiot ovat verrokkeja yleisempiä, ja erityisesti kuiva suu lisää korjaavan hammashoidon tarvetta vielä 2 vuotta hoidon jälkeenkin.