KLL:n seurantaohje

Oireetonta ja pienimassaista KLL:aa seurataan ilman lääkehoitoja jopa vuosien ajan ja osalla tauti ei koskaan etene oireiseksi. Oireetonta tai vähäoireista tautia ei hoideta, koska hoidoista aiheutuisi enemmän haittaa kuin itse taudista. Liian varhaisen hoidonaloituksen ei ole todettu parantavan potilaan kokonaisennustetta. Useimmilla tauti kuitenkin etenee hitaasti ja on hyödyllistä seurata taudin etenemistä harvakseltaan mahdollisten hoidon aloituksen tarpeen ja komplikaatioiden varalta. Annettujen hoitojen jälkeen päästään usein vuosia kestävään oireettomaan vaiheeseen, jolloin seuranta tapahtuu samaan tapaan.  Seuranta voi tapahtua avoterveydenhuollossa esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa.

Kontrollikäyntien yhteydessä

• kysytään yleisoireilusta (yleiskunnon muutokset, tahaton laihtuminen, infektioiden esiintyminen, yöhikoilu, kuumeilu)
• tehdään kliininen tutkimus: palpoidaan imusolmukealueet eli kaula, kainalot, nivusalueet ja arvioidaan pernan ja maksan koko
• tarkistetaan täydellinen verenkuva, TVK

Hoidon aloituksen aiheita ovat

• KLL:aan liittyvä anemisoituminen (Hb alle 110 g/l tai lasku 20g/l) tai trombosytopenia (B-Trom alle 100 x 10E9/l)
• erittäin kookas tai nopeasti kasvava perna, joka aiheuttaa oireita
• erittäin runsaat, oireita aiheuttavat tai nopeasti lisääntyvät imusolmukesuurentumat
• nopeasti lisääntyvä lymfosytoosi ( B-Lymf kaksinkertaistuu 6 kk:ssa tai nousu +50% 2 kk:ssa lähtötason ollessa yli 30). Pelkästään korkea, hitaasti nouseva/tasainen lymfosyyttitaso ei ole hoidon aihe, ellei siihen liity hyperviskositeettia
• kortikosteroidille reagoimaton autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA) tai immunologinen trombosytopenia (ITP)
• voimakas yleisoireisuus
• tahaton laihtuminen (vähintään 10% painosta)
• selittämätön, voimakas ja toimintakykyä heikentävä väsymys
• kuumeilu yli 38C ilman infektiota vähintään 2 viikon ajan
• voimakas yöhikoilu vähintään 1 kk:n ajan ilman infektiota

KLL:aan liittyy lisääntynyt infektioherkkyys, jonka vuoksi kaikille suositellaan vuosittaista influenssarokotetta ja yleensä myös pneumokokkirokotetta.                                            

Autoimmuunisytopeniat (AIHA ja ITP) liittyvät yleisesti KLL:aan. Yleensä ne reagoivat hyvin kortisonihoidolle.

Mikäli potilas on oireinen tai tauti osoittaa nopean etenemisen merkkejä tai siihen liittyy hankalia komplikaatioita, kannattaa hematologia konsultoida.